Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Huijarit hyödyntävät koronakriisiä

Huijarit hyödyntävät koronakriisiä

​Koronavirusepidemia on houkutellut huijarit, käärmeöljykauppiaat ja puliveivarit ulos koloistaan hyödyntämään ihmisten hätää ja epävarmuutta. Finanssiala ry (FA) muistuttaa, että ovikelloa pimputtaviin viranomaisiksi tekeytyviin kannattaa suhtautua erittäin skeptisesti eikä verkkopankkitunnuksia tai kortteja pidä missään tapauksessa luovuttaa kenellekään.

Poliisi kertoi viikonloppuna tapauksesta, jossa koronavirustutkijoina esiintyneet huijarit pääsivät virustarkastuksen varjolla uhrin asuntoon. Yksi tutkijaksi esittäytynyt harhautti uhria sillä välin, kun kaksi muuta kierteli asunnossa. Miesten poistuttua asukas huomasi, että häneltä oli viety 2 000 euroa käteistä ja lukuisia arvoesineitä.

"Rosvoilla ja huijareilla ei ole mitään häpyä. Jopa hätätila kelpaa keppihevoseksi muiden rahojen ja arvoesineiden vohkimiselle", harmittelee FA:n  petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Viruspandemian aikana ihmiset ovat paljon kotona, ja huijarit ovat haistaneet tilaisuutensa tulleen. Suomen lisäksi Tanskassa on ilmennyt tapauksia, joissa ikäihmisten ovikelloja on soiteltu koronaepidemian varjolla ja yritetty urkkia pankkitunnuksia tai varastaa tavaraa.

"Terveydenhuollon viranomaiset eivät tee mitään kotikäyntejä. Samaten jos joku pyytää vaikkapa poliisina tai pankin virkailijana esiintyen verkkopankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Viranomaiset tai pankki eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksia  eivät puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai kasvotusten. Eivät koskaan", Saxholm teroittaa.

Huijarit hyödyntävät ihmisten pelkoa ja huolta myös kaupittelemalla erilaisia ihmehoitoja ja koronatestejä tai hakemalla rahoitusta rokotehankkeelleen. Näihin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

"Yhteisessä kriisissä ihmisten solidaarisuus yleensä kasvaa ja puhalletaan yhteen hiileen. Valitettavasti jotkut käyttävät tätäkin häikäilemättä hyväkseen", Saxholm summaa.

Tarkkana verkkokaupoilla

Myös verkko-ostelu on lisääntynyt, kun väki on enemmän kotona ja välttelee ihmiskontakteja. FA:n korttimaksamisen johtava asiantuntija Kirsi Klepp muistuttaa, että kannattaa shoppailla vain luotettavaksi tiedetyissä verkkokaupoissa.

"Lisäksi credit-kortilla maksaessa asiakas on paremmin suojattu esimerkiksi liikkeen konkurssin varalta.  Korvauksen hakeminen on  helpompaa kuin jos asiakas olisi maksanut vastaavassa tilanteessa debit-kortilla.  Klepp vinkkaa. Debit-kortilla maksamisen voi rinnastaa käteiseen, debit-kortilla maksetut tapahtumat veloitetaan suoraan pankkitililtä.

Fyysisissä liikkeissä asioidessaan kannattaa lisäksi suosia lähimaksua. Kortin tai älypuhelimen/mobiilin vilauttaminen maksupäätteelle on numeronäppäimien rähmimistä  hygieenisempi ratkaisu.

"Jos lähimaksua ei ole jo aktivoinut, nyt on hyvä hetki ottaa se käyttöön", Klepp toteaa.