Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Ikäihmiset on nähtävä aktiivisina toimijoina eikä rasitteena

Ikäihmiset on nähtävä aktiivisina toimijoina eikä rasitteena

Tuusulan senioreiden puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemi ja FA:n tomitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

​Tuusulan senioreiden puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemi ja FA:n tomitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

​Hyväkuntoisina yhä pidempään elävät ikäihmiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan hieno hedelmä. Näin voi tiivistää Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin viestin Tuusulan senioriyhdistyksen tilaisuudessa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemi komppaa: ”Väestökehityksestä puhuessa ikäihmiset nähdään liian usein rasitteena. Mukavaa että ikäihmiset nähdään myös kuluttajina ja aktiivisina toimijoina.”

Petäjäniemi kertoo, että tulojen pieneneminen eläkkeelle jäädessä tulee monelle yllätyksenä. Oman varallisuuden käyttö eläkeajan hyvinvointiin on järkevää.

"Sen täytyy kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen vaikkapa käänteisen asuntolainan muodossa. Varallisuuden ei pidä vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuihin", Petäjäniemi muistuttaa.

Samaa painotti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Finanssiala ry:n keskustelupaneelissa Silver Economy -tilaisuudessa kesällä. Pekosen mukaan lähtökohta on, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa huomioidaan tulot mutta ei varallisuutta.

"Varallisuus tarkoittaa useimmiten asuntoa. Omaisuuden realisointia ei ole edellytetty, eikä sellaista aiota esittääkään. Jos asiakas haluaa yksityisiä palveluita, hän rahoittaa ne itse mahdollisen vakuutuksen turvin", Pekonen paalutti.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Kauppi vieraili Tuusulan senioriyhdistyksen kokouksessa marraskuun alussa. Esityksessään hän kertoi muun muassa mahdollisista keinoista taloudelliseen varautumiseen.

"Finanssiyritysten yksi tärkeimmistä tehtävistä on tarjota ihmisille vaihtoehtoja muuttaa varallisuutta ostovoimaksi ja sitä kautta mahdollistaa ikääntyneillekin oman elämänlaadun parantaminen", Kauppi muistuttaa.

Vanhuuteen varautumiseen liittyy toki muutakin kuin taloudellista varautumista.

"Moni ajattelee, että työkaverit pysyvät läheisinä vielä eläkeiässäkin, mutta ei se välttämättä niin mene. Siksi ystävät ja perheenjäsenet ovat tärkeitä", Petäjäniemi toteaa.

Kaikki mukaan digitalisaatioon

Eläkeyhtiö Varma julkaisi perjantaina selvityksen, jonka mukaan 80-85-vuotiaista kolmannes käyttää verkkopalveluita. Petäjäniemen mielestä luku kuulostaa oikeastaan aika suurelta.

"Seitsenkymppisistä iso osa on töissä opetellut tietotekniikan käyttöä. Yli kahdeksankymppiset taas eivät välttämättä ole, ja he ovat joutuneet opettelemaan tietokoneen käytön omin neuvoin."

Näkemykset palveluiden siirtymisestä verkkoon jakautuivat vahvasti Varman kyselyssä. Noin puolet ei pidä sähköistymiskehityksestä, luottavaisempi puolikas taas uskoo selviävänsä.

Petäjäniemi toteaa, että monella ikäihmisellä ei ole taitoa tai tarvittavia laitteita sähköiseen pankkiasioiden hoitoon. Hän kehuu Finanssiala ry:n ja Helsingin kaupungin pilottihanketta, jolla selvitetään, miten ikääntyneiden asiakkaiden laskun maksua voitaisiin helpottaa digitalisaation avulla ja samalla tehostaa kaupungin taloushallintoa.

"On hyvä, että tätä mietitään ja lähdetään edistämään. Iso ihmisryhmä on muuten vaarana jäädä pankkipalveluiden ulkopuolelle. Muitakin riskejä on: jos ikääntynyt ei täysin ymmärrä sähköisiä palveluja ja näkökykykin on heikentynyt, huijatuksi tulemisen riski kasvaa", Petäjäniemi sanoo.

Varman tiedote