Korona on mullistanut Suomen ja muun Euroopan talouden odotettuakin nopeammin. Siksi nyt on hyvä hetki panostaa kestävän kasvun tavoitteisiin. Suuret muutostrendit, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eivät poistu mihinkään. Eurooppa ja Suomi voivat olla edelläkävijöitä tiellä kohti kestävää taloutta. Näin voi kiteyttää viestit Finanssiala ry:n (FA) ja vastuullisen sijoittamisen foorumin Finsifin vihreän rahoituksen webinaarista 23. syyskuuta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi puheessaan, että Suomella ja Euroopalla ei ole varaa elvyttää muuten kuin siirtymällä pois fossiilitaloudesta. Hallitus onkin budjettiriihessään päättänyt käyttää puolet noin 2,5 miljardin euron Suomelle kohdistuvasta elvytysrahasta tarkoituksiin, joilla tuetaan siirtymää vihreään talouteen.
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitetta tuetaan useilla ensi vuoden budjettiin varatuilla toimilla.
Mikkonen patisti koko elinkeinoelämältä ilmastoloikkaan, koska yksityinen sektori tekee suurimman osan kestävään elvytyksen investoinneista.
”Myös yksityisten sijoittajien rooli on koko ajan kasvamassa, sillä ihmisiä kiinnostaa vihreä sijoittaminen. Tätä varten tarvitsemme selkeät kriteerit ja säännöt siihen, miten tavallinen kansalainen voi sijoittaa kestävästi”, Mikkonen sanoi. Hän uskoo myös, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen nousee seuraavaksi suureksi teemaksi sijoitusmaailmassa.
Satsaukset ilmastoon parasta talouspolitiikkaa
”Ei saa katsoa vain omiin varpaisiin. Pitää nähdä pidemmälle”, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen tarkoittaen, että ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat sitä kalliimmiksi mitä kauemmin tarvittavien toimenpiteiden kanssa vitkutellaan.
”Ilmasto- ja ympäristöriskit ovat yhtä kuin taloudelliset riskit. Toimettomuuden hinta on ollut se, että 20 viimeisen vuoden aikana taloudellisten kustannusten kasvu ilmastokatastrofeista on 151 prosenttia. Siirtymä kestävään talouteen ei tarkoita vain kustannuksia vaan se on hyvää bisnestä, siitä on mahdollista saada mittavat hyödyt kilpailukykyyn ja hyvinvointiin.”
EU:n mittava elvytys- ja rahoituspaketti, 1 820 miljardia euroa, tulee Pietikäisen mukaan suunnata ei-fossiilisiin investointeihin. ”On muistettava periaate: rahoitus ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle”.
Pietikäinen muistuttaa myös, että sijoittajat tarvitsevat yhtenäiset kriteerit tehdä sijoituksia kestävästi. Sen vuoksi taksonomian, eli ympäristövaikutusten arviointimittareiden käyttöä täytyy laajentaa nykyisestä.
Pietikäinen edusti ympäristöministerinä toimiessaan Suomea vuonna 1992 Rion YK:n ympäristökokouksessa, jossa otettiin ensimmäisiä askeleita ilmastosopimukseen. ”En kyllä olisi Riossa uskonut, että vuonna 2020 ajattelen juuri finanssialan olevan ilmastonmuutoksen hillinnässä yksi parhaita ajureita”, hän sanoi.
Kestävyystoimiin tarvitaan vauhtia
Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja Laura Hildén muistutti, että nykyiset toimet kestävyyssiirtymän vauhdittamiseen eivät vielä riitä. ”Minimi on, että tähän mennessä sovitut toimenpiteet tehdään ja valvotaan, että niihin liitetyt tavoitteet toteutuvat. Tarvitsemme vielä enemmän kunnianhimoa. Ilmastotavoitteet eivät yksin riitä vaan samaan aikaan pitää edistää kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita.”
Hildénin mukaan korona-aika tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden vauhdittaa kestävyyssiirtymää. Elvytyksessä liikkuu nyt enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin ja ehkä enemmän kuin meillä koskaan on uudestaan käytettävissä.
”Finanssisektorilla on tärkeä rooli kirittää politiikkaa ja ohjata liiketoimintaa sijoittajana oikeaan suuntaan. Poliitikkojen velvollisuus on tehdä vaikeita päätöksiä. Ja meillä on kiire. Ei ole aikaa odottaa esimerkiksi uusien teknologioiden kehittymistä asioita ratkaisemaan”, Hildén sanoi.
Nuorten Agenda2030 -ryhmä toimii kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta ja osallistuu näiden tavoitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Suomessa. Ryhmä perustettiin keväällä 2017 pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen.
Tilaisuudessa puhuivat myös Suomen Pankin johtava vastuullisuusasiantuntija ja Finsifin hallituksen jäsen Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela Varmasta sekä kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte Danske Bankista.
FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi julkisti webinaarin aluksi finanssialan yrityksille tehdyn indikaattorikyselyn tulokset.
Katso tallenne vihreän rahoituksen webinaarista.