Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Koronavirus sai osan EU-maista empimään vihreän kehityksen ohjelmaa – kestääkö Green Deal?

MustRead: Koronavirus sai osan EU-maista empimään vihreän kehityksen ohjelmaa – kestääkö Green Deal?

​Suurin osa EU-maista on edelleen sitoutunut Green Dealiin, mutta sen painotuksiin ja aikatauluihin ennakoidaan muutoksia. Myös investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkuvat, vaikka koronavirus viivästyttää hankkeiden kehittämistä ja rakentamista.

Vaikka koronavirusepidemia on juuri nyt pienentänyt uusiutumattoman energian kulutusta ja vähentänyt merkittävästi maailman kasvihuonekaasupäästöjä, pidemmällä tähtäimellä pandemian on pelätty hidastavan siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. 

Finanssikriisi johti päästöjen laskuun, mutta talouden toipumisesta seurasi päästöjen nopea kasvu. 

Yksi suuri kysymys on se, miten koronakriisi vaikuttaa EU:n komission kunnianhimoiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan eli Green Deal -ilmastosuunnitelmaan. Sen tarkoituksena on saavuttaa Euroopassa ensimmäisenä maanosana maailmassa hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä

Ohjelma on erittäin kattava. Se säätelee muun muassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen EU-rahoitusta, tiukentaa asteittain päästövähennyksiä, määrää hiilitullit EU:n ulkorajoille ja laajentaa päästökauppaa niin tieliikenteeseen, meriliikenteeseen kuin rakentamiseenkin. 

Pakettiin kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla on suunniteltu sadan miljardin euron investointien ohjaamista vuosina 2021–2027 erityisesti itäiseen Eurooppaan, jonne hiilineutraalisuustavoite tuo suurimmat taloudelliset ja sosiaaliset haasteet. 

Ensimmäiset Green Dealiin liittyvät, jäsenmaita sitovat EU-asetukset oli alun perin tarkoitus hyväksyä jo tänä vuonna. Koronavirus on kuitenkin jo nyt sotkenut aikatauluja ja nostanut EU-maissa esiin mielipiteitä, joiden mukaan koko Green Deal pitäisi nykyisissä olosuhteissa joko siirtää hamaan tulevaisuuteen tai unohtaa kokonaan. 

Jarruttajat toistaiseksi pieni vähemmistö

Viime joulukuussa Green Dealin taakse asettuivat kaikki muut EU-maat paitsi Puola. Pääministeri Mateusz Moravieckin mukaan Puola pyrkii hiilineutraalisuuteen omaan tahtiinsa ja vaati nollatavoitteen siirtämistä vuodesta 2050 vuoteen 2070. 

Tällä hetkellä 80 prosenttia Puolan energiantuotannosta perustuu hiileen. Maa on kuitenkin luvannut puolittaa luvun vuoteen 2040 mennessä.

Maaliskuun puolivälissä Tšekin tasavallan pääministeri Andrej Babiš vaati, että Green Deal on syytä unohtaa koronaviruksen takia. Puolan hallituksen apulaisvaltiovarainministeri Janusz Kowalski ilmoitti tuoreeltaan kannattavansa Babišin vaatimusta. 

Green Dealille on sittemmin löytynyt vastustajia myös lännempää. EU:n epävirallinen isäntämaa Belgia joutui 8. huhtikuuta torjumaan Tanskan aloitteen saada EU-mailta uusi vahvistus sitoutumisesta vihreän kehityksen ohjelmaan. Syynä oli se, että hollanninkielisen Flanderin suurin puolue, nationalistinen Uusi flaamilainen liitto N-VA kieltäytyi hyväksymästä sitoutumista Green Dealiin. 

Flanderin N-VA:ta edustavan ympäristöministerin Zuhal Demirin mukaan Green Deal ei palvele nykyisissä olosuhteissa kenenkään etua. Kaksi muuta osavaltiota, ranskankielinen Vallonia ja pääkaupunkiseutu Bryssel, puolsivat sitoumusta, mutta Belgian perustuslain mukaan hyväksymiseen olisi tarvittu kaikkien kolmen osavaltion yksimielinen siunaus. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavat maat ovat jatkossakin panostamassa vihreään elvytykseen ja vähähiilisyyteen. Koronakriisi tulee muuttamaan toimintatapoja pysyvästi, ja monet näkevät siinä myös mahdollisuuden vauhdittaa rakennemuutosta.

Kolmentoista EU-maan ilmastoministerit Suomen Krista Mikkonen (vihr.) mukaan lukien allekirjoittivat 10. huhtikuuta Make EU’s Recovery a Green Deal -julkilausuman, jossa tuetaan voimakkaasti sitoutumista Green Dealiin ja siihen liittyviin investointeihin koronaviruskriisin jälkihoidossa.

Allekirjoittajat varoittavat lyhytnäköisistä kiusauksista pitää koronakriisin varjolla kiinni fossiiliseen energiaan liittyvästä taloudesta.

Varoituksia ilmastonmuutostaistelun vesittymisestä

Uusiutuvan energian puolesta toimivan kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tutkijoiden mukaan on hyvin todennäköistä, että koronaviruksen aiheuttama talouskriisi antaa maailmanlaajuiseen tekosyyn lykätä suunniteltuja investointeja uusiutuvaan energiaan. 

IEA:n pääjohtaja Fatih Birol varoitti maaliskuun puolivälissä, että koronakriisin vakavuudesta huolimatta maailma ei saa sulkea silmiään ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydeltä. Birolin mukaan hallitusten tulisi akuutista kriisistä huolimatta muistaa, että ilmastomuutoksen mukanaan tuomat uhat eivät katoa mihinkään eikä sen torjuntaa voi sivuuttaa. 

Talouden elvyttämiseen käytettyjä miljardeja tulisikin Birolin mukaan nyt tarkoituksella suunnata investointeihin, jotka paitsi helpottavat tämän hetken kriisiä myös palvelevat pidemmän aikavälin tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi

CNBC-uutiskanavan mukaan amerikkalainen aurinkoenergiateollisuuden edunvalvontajärjestö SEIA raportoi, että vuonna 2019 lähes 40 prosenttia yksin Yhdysvalloissa käyttöön otetusta uudesta sähköntuotantokapasiteetista perustui aurinkovoimalaitosten huippukapasiteetin kasvuun. Osuus oli  23 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.

Vuodelle 2020 ennustettiin aikaisemmin jopa 47 prosentin kasvua, mutta nyt kuluvasta vuodesta ennakoidaan tulevan 1980-luvun jälkeen ensimmäinen vuosi, jolloin uutta aurinkoenergiatuotantokapasiteettia rakennetaan edellisvuotta vähemmän. 

Bloomberg New Energy Finance (BNEF) -analytiikkayhtiön ennusteen mukaan aurinkoenergiatuotannon rakentaminen tulee vuonna 2020 putoamaan maailmanlaajuisesti vähintään kahdeksan prosenttia aikaisemmista ennusteista. BNEF ennakoi lisäksi muun muassa sähköautojen ja akkujen myynnin selkeää hidastumista. Bensiini- tai dieselautojen vaihtamista uusiin sähkö- tai hybridiautoihin yksinkertaisesti lykätään otollisempiin aikoihin.

Koronavirus vaikuttaa myös tuulivoiman rakentamiseen. Tutkimusyhtiö Wood Mackenzie kertoi helmikuussa, että yksin Kiinassa tuulivoiman rakentamisen ennakoidaan laskevan tänä vuonna jopa 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Investoinnit riippuvat markkinoista

Suomalaisten energiainvestointiammattilaisten mukaan alkuvuoden notkahdus investoinneissa uusiutuvaan energiaan liittyy vain osaksi koronavirukseen. Vaikka investoinnit tehdään pitkän aikavälin tuottolaskelmien mukaan, tällä hetkellä sekä sähkön että päästövähenemien hintoihin liittyy epävarmuuksia, mikä vaikuttaa investointipäätöksiin.

“Kun teollisuus seisoo työntekijöiden ollessa kotona karanteenissa, sähköäkään ei tarvita normaaliolosuhteiden tapaan. Uusiutuvan energian markkinoihin ja niihin liittyviin odotuksiin ovat Euroopassa kuitenkin vaikuttaneet myös leuto, sateinen ja tuulinen talvi sekä öljyntuottajamaiden kiistoista johtuva öljyn hinnan aleneminen”, kertoo Taaleri Energia Funds Investment Oy:n sijoitusjohtaja Petri Isotalus.

Monissa maailman maissa on siirrytty joko osittain tai kokonaan markkinaehtoisiin sähkömarkkinoihin, ja hallitusten päätösten merkitys energiainvestointeihin on tällä hetkellä paljon vähäisempi kuin vielä pari vuotta sitten. 

”Silloin uusiutuvan energian investointihankkeissa vaikuttivat paljon enemmän julkiset tuet. Sen jälkeen sekä laitos- että operointikustannukset ovat pudonneet niin paljon, että poliittisilla tukipäätöksillä ei ole enää entistä merkitystä”, Isotalus täsmentää.

”Nykyään tuuli- ja aurinkoenergia ovat tuotanto-olosuhteista riippuen erittäin kilpailukykyisiä energiantuotantomuotoja. Niin sähkön hintaodotukset kuin muun muassa päästökauppa vaikuttavat niihin suoraan.” 

Yksi koronaviruksen vaikutuksista on tänä keväänä ollut myös, että uusien hankkeiden lupien käsittely on hidastunut, koska kansalliset lupaviranomaiset ovat karanteenissa eikä etätyöskentely toimi yhtä nopeasti kuin tavallinen lupakäsittely. Lisäksi rakennustyömaita on jouduttu työvoiman karanteenien ja matkustuskieltojen takia sulkemaan. 

Green Dealista pidetään soveltaen kiinni

Suomen EU-edustustossa Brysselissä työskentelevän ulkoasiansihteeri Leo Svahnbäckin mukaan EU:n komissio joutuu entistä tarkemmin pohtimaan priorisointia ja ehdotettavia toimia. Niiden asioiden osalta, joissa aikataulu ei ole ihan niin kriittinen, tavoiteaikatauluista todennäköisesti joustetaan.

“Tähän mennessä komissio on indikoinut, että Green Dealin prioriteeteista pidetään kiinni, vaikka aikataulun kanssa joudutaankin joustamaan. Tämä on komissiolta looginen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa, joka antaa jäsenmaille aikaa keskittyä akuutin koronatilanteen hoitoon ”, Svahnbäck kertoo. 

Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö keskittyä entistä enemmän olemassa olevien hankkeiden toimeenpanoon kuin uusien toimien tai tavoitteiden esittelyyn. Tämä on nyt vakioaihe jäsenmaiden keskuudessa ja sitä toki arvioidaan myös komission puolella, ja niin pitääkin. 

”Suomi ymmärtää tarpeen ratkaista akuutti koronasta johtuva kriisi”, täydentää EU-erityisasiantuntija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Kentala-Lehtonen valtioneuvoston kansliasta Helsingistä.

”Huomio on ymmärrettävästi nyt muualla ja elvytystoimia katsotaan kokonaisuutena. Samalla näemme – kuten aiemminkin – Green Dealin tärkeänä avauksena, jonka onnistumisella on merkitystä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.”

Kentala-Lehtosen mukaan Green Deal on myös kasvuagenda, jossa Suomella on paljon annettavaa. Työtä tulee pitää vireillä ja jatkaa, kun resurssit sen sallivat. 

“On pidettävä silmällä, ettemme kriisissä toimi tietoisesti tai tiedostamatta vastoin Green Dealin tavoitteita”, hän sanoo. 

“Koronavirusepidemia on ehkä jopa tuonut entistä selvemmäksi sen, kuinka tärkeää on ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja haasteita yhdessä.” 

Komissio sai maaliskuussa EU-maiden päämiehiltä toimeksiannon pohtia sekä exit-strategiaa koronakriisistä poispääsyyn että toimintasuunnitelmaa siitä toipumiseen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on osaltaan luvannut vuosille 2021–2027 uuden monivuotisen rahoituskehysehdotuksen, jossa huomioidaan koronakriisistä toipumisen asettamat vaatimukset. 

Von der Leyenin mukaan EU:n tarvitsee toisen maailmansodan jälkeiseen Euroopan jälleenrakennukseen suunnattuun Marshall-apuun verrattavan tuen maksamista koronaviruksesta kärsineille jäsenmaille.

Vertausta on pidetty epäonnistuneena, koska Marshall-avun maksoi Yhdysvallat. Nyt EU-maiden on itse löydettävä rahat epidemiasta toipumiseen. 

Komissiolta odotetaan päivitystä päästötavoitteisiin

Kentala-Lehtosen mukaan koronakriisi ei voi olla vaikuttamatta jäsenmaiden poliittiseen valmiuteen tai taloudellisiin voimavaroihin Green Dealin edistämisessä. Samalla EU:n sekä globaalin tason elvytystoimet pitäisi voida suunnata siten, että ne toimisivat mahdollisimman hyvin Green Dealin ja digitalisaation hengen mukaisesti.

“Elvytystoimien ’viherskriinaus’ on siis tärkeää, ja Suomi haluaa olla tukemassa eri toimijoita tässä työssä”, Kentala-Lehtonen muistuttaa.

”Olisi tärkeää löytää tasapaino lyhyen aikavälin kriisitoimien ja pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden välillä. Suomessa huhtikuun ensimmäisenä päivänä kokoontunut ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä totesi, että Suomen taloutta elvyttävät toimet suunnitellaan niin, että ne tukevat ja vauhdittavat hallitusohjelman ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita”, hän jatkaa.

”Samaan tulisi työryhmän mukaan pyrkiä EU:n toimissa.”

Green Dealiin liittyvissä soraäänissä kuuluukin ennen kaikkea huoli tämän hetken prioriteeteista. EU-maat ovat toistaiseksi keskittyneet koronakriisin hoitoon, ja monet “normaaliajan” suunnitelmat on jouduttu laittamaan uusiksi.

Vielä helmikuussa suunniteltiin, että MFF-budjettikehysneuvotteluissa haettaisiin sopua alkukeväästä. Nyt rahoituskehystä koskevaa ehdotusta päivitetään kriisiin vastaamiseksi.

Tässä viitekehyksessä on selvää, että Green Deal ei ole samalla tapaan otsikoissa kuin vaikkapa terveydenhuoltoon liittyvät yhteistyön muodot, mutta sitä koskeva työ jatkuu kuitenkin kulisseissa. Muun muassa vihreä toipuminen, Green Recovery, alkaa jo vakiintua Brysselin kielenkäytössä. 

“Jäsenmaiden sitoutuminen ilmasto- ja ympäristötyöhön on todennäköisesti melko samalla tasolla kuin ennenkin, mutta minkä konkreettisen muodon tämä ottaa kriisin jälkimainingeissa, sen aika näyttää”, EU-edustuston Svahnbäck summaa.

“Jos ja toivottavasti kun koronakriisistä on päästy syksyllä kohti toipumista, komissiolta odotetaan päivitysehdotusta vuoden 2030 päästövähennystavoitteisiin. Tämä on ensimmäinen koetinkivi ja käsin kosketeltava indikaattori siitä, miten eurooppalainen työ Green Dealin puitteissa tulee jatkumaan.”

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.