Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > "Kryptovaluutan arvo on täysin kysynnän ja tarjonnan armoilla"

"Kryptovaluutan arvo on täysin kysynnän ja tarjonnan armoilla"

​Paneelikeskusteluun osallistuivat kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll (vas.), Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym sekä kryptovaluuttayhtiö Prasoksen tietojohtaja Sampo Hyvärinen.

​Kryptovaluutat ovat anonyymejä, kuten käteinenkin, ja se tekee molemmat maksuvälineet riskialttiiksi, Näin muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi FA:n käteistä ja kryptovaluuttoja käsittelevän SuomiAreena-keskustelun alkajaisiksi. Juontaja Susanne Päivärinta lähti panelistien kanssa yhdessä purkamaan monimutkaista vyyhtiä nimeltä kryptovaluutta.

Mikä oikeastaan on kryptovaluutta? Kryptovaluuttayhtiö Prasos oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärinen selittää, että kryptovaluutan ideana on mahdollistaa varojen lähettäminen henkilöltä toiselle. Toisin kuin muita digitaalisia hyödykkeitä, kryptovaluuttaa on tietty määrä eikä siitä voi tehdä kopioita.

”Esimerkiksi musiikkitiedostoa voi kopioida loputtomasti, eikä kukaan tiedä, mikä on alkuperäinen. Kryptovaluutasta tietää, että se on aito ja alkuperäinen.”

Bitcoin ei ole hyödyke sinänsä, vaan sen arvo on täysin kysynnän ja tarjonnan armoilla. Juontaja Päivärinta huomauttaa, että yhden bitcoinin arvo on kymmenvuotisen historian aikana vaihdellut kolmen ja 19 000 dollarin välillä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll vertaa virtuaalivaluuttoja, kuten bitcoineja, kultaan. Perinteistä rahaa voi luoda lisää käytännössä loputtomiin. Bitcoineja on kuitenkin vain tietty määrä, kuten kultaakin.

Juontaja Susanne Päivärinta toteaa Prasos oy:n tietojohtaja Sampo Hyväriselle, että bitcoinin arvo on kymmenvuotisen historian aikana vaihdellut kolmen ja 19 000 dollarin välillä.

”Markkina, kysynnän ja tarjonnan laki määrää kullan hinnan. Sama logiikka pätee bitcoiniin. Sen määrä ei kasva, ja kysynnän ja tarjonnan mukaan runsaasti heiluva kurssi vaikuttaa arvoon”, Limnéll sanoo.

”Bitcoineja on olemassa rajallinen määrä. Kun hyödykkeen määrä on rajattu, sen arvo yleensä nousee. Niin toimii kysyntä ja tarjonta”, Hyvärinen toteaa.

Nurin yhdessä yössä

Kryptovaluutat yhdistetään usein rahanpesuun ja veronkiertoon. Jos kryptovaluuttoja ajattelee perinteisen valuutan sijaan sijoituskohteena, toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym niissä vielä yhden pahan pulman: vaikeaselkoisuuden.

”Aika huonoa ja riskialtista on sijoittaa tuotteeseen tai palveluun, jota ei ymmärrä eikä tiedä, mikä sen tulevaisuus voi olla”, Limnéll komppaa.

Aika huonoa ja riskialtista on sijoittaa tuotteeseen tai palveluun, jota ei ymmärrä, toteaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Lisäksi arvokas, pelkästään digitaalisessa muodossa oleva hyödyke voi kadota yhdessä yössä. Kyberturvallisuuden professori Limnéll muistuttaa, että digitaalinen järjestelmä voi menettää hetkessä arvonsa. Esimerkiksi kaikkea maailman kultaa ei voi mitenkään hävittää kerralla.

”Koko internet saattaa periaatteessa mennä nurin yhdessä yössä”, Hyvärinen sivaltaa takaisin. ”Silloin on käsillä aika paljon pahempia ongelmia kuin että toimiiko bitcoin.”

Raha on jo digimuodossa

Keskustelussa pohdittiin myös käteisen tulevaisuutta. Finanssiala ry:n teettämän kyselyn mukaan viidennes suomalaisista arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden sisällä. Panelistit ovat epäileväisiä.

”Maailmassa on 1,7, miljardia ihmistä, joilla ei ole pääsyä edes pankkitilille. On vaikea uskoa, että käteinen katoaisi kokonaan”, Prasoksen Hyvärinen toteaa.

Pankit ja muut yritykset tuottavat tällä hetkellä runsaasti erilaisia vaihtoehtoja käteismaksamiselle, muistuttaa Suomen Pankin Aleksi Grym.

Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki suunnittelee digitaalisen e-kruunun käyttöönottoa. Juontaja Päivärinta kysyi Suomen Pankin Grymiltä, milloin käteisen korvaa valtion ylläpitämä digitaalinen raha.

”Rahahan on jo hyvin pitkälti digimuodossa: yritysten ja pankkien välinen rahaliikenne on sähköistä, samoin kuin eurot tilillä”, Grym muistuttaa.