”Ennustaminen jalkapallotulosten osalta on melkein yhtä vaikeaa kuin kansantalouden kehityksen ennustaminen”, avaa Olli Rehn suosikistaan jalkapallon MM-kisoissa. Talousgurut-podcastin kolmannessa jaksossa nuoret gurut ja tuleva Suomen Pankin pääjohtaja pohtivat talouskriisejä ja sitä, miksi taloustieteilijät eivät tieteellisistä malleistaan huolimatta kykene mairittelevaan ennustustarkkuuteen.
”Suomen taloudessa on tällä hetkellä kaksi rakenteellista uhkaa. Yksi on kotitalouksien kasvava velkaantuminen. Toinen asia on julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä. Nyt meneillään oleva korkeasuhdanne kannattaa ottaa huomioon hallituksen tehdessä päätöksiä julkisten varojen käytöstä”, avaa Rehn viitaten Keynesin oppeihin.
Gurut keskustelivat myös EKP:n rahapolitiikan kiristyksestä. Euroopan keskuspankin mittava arvopaperien osto-ohjelma on suunniteltu lopetettavaksi vuoden loppuun mennessä. Nuoria guruja huolestutti tämän niin sanotun määrällisen kevennyksen lopettaminen. Se saattaisi paljastaa mahdollisia osto-ohjelman synnyttämiä vääristymiä markkinoilla.
”Yhdysvaltain keskuspankki lopetti vuonna 2013 osto-ohjelmansa liian voimakkaasti. Se toimii eurojärjestelmälle varoittavana esimerkkinä. Eurojärjestelmä tulee irrottautumaan osto-ohjelmasta maltillisesti ja asteittain, mikä tasaa vaikutuksia. Lisäksi, vaikka netto-ostot loppuvatkin, ylläpidämme elvyttävää rahapolitiikkaa samanaikaisesti muilla tavoilla, esimerkiksi ohjauskorkojen matalalla tasolla. EKP:n osto-ohjelma on onnistunut helpottamaan euroalueen valtioiden taloustilannetta”, Rehn rauhoittelee.
Onko keskuspankkiirin työ kiinnostavampaa hyvinä vai huonoina aikoina?
Rehnin mielestä talouden perustavanlaatuiset tekijät ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja rakenteellisten ongelmien sijaan suurimman uhan tulevalle talouskehitykselle aiheuttaa poliittinen epävarmuus.
”Perinteisen taloustieteen lisäksi on tärkeää harrastaa myös taloushistoriaa tai esimerkiksi minun väitöskirjani aihetta, politiikan taloustiedettä. Politiikka kytkeytyy tänä päivänä voimakkaasti talouteen. Talouden myönteisiä tulevaisuudennäkymiä uhkaa tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota tai Italian tilanne.”
Tulevia ekonomisteja – ja kenties jonain päivänä seuraavia keskuspankkiireita – kiinnosti kuulla Rehnin ajatuksia keskuspankkiirin käytännön työstä. Kumpi on keskuspankkiirille nautinnollisempaa: Ongelmanratkaisu kriisien aikana vai tulevien uhkien kartoittaminen hyvinä aikoina?
”Tämä on kaksipiippuinen juttu. Eurokriisin aikana seuratessani keskuspankin päätöksentekoa näin, kuinka vaikeiden haasteiden edessä jouduttiin etsimään luovia ratkaisuja koko euroaluetta uhkaaviin ongelmiin. Toisaalta hyvien aikojen vallitessa työ ei tule helpommaksi, sillä keskuspankkiirin on huolestuttava ja jatkuvasti mietittävä, mitkä riskit uhkaavat talouden myönteistä kehitystä.”
Mitä muuta Suomen Pankin neuvotteluhuoneessa puitiin? Kuuntele Talousgurut-podcast Soundcloudista. Talousgurut löydätte myös Twitteristä @tuukkatuomi ja @vainotuovinen sekä Instagramista nimellä @talousgurut.