Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead - EU:n uusi asetus luo vihdoin pelisäännöt kestävien investointien viidakkoon - mutta ensin väännetään kättä päästölaskelmista

MustRead - EU:n uusi asetus luo vihdoin pelisäännöt kestävien investointien viidakkoon - mutta ensin väännetään kättä päästölaskelmista

EU:n kestävien investointien luokitusjärjestelmän valmistelu eli EU-taksonomia-asetus saatiin vihdoin juhannuksen alla hyväksyttyä Euroopan parlamentissa. Erityisesti koronaelvytysrahojen kohdistamisen johdosta hanke tulee akuuttiin tarpeeseen. Taksonomian on tarkoitus antaa sijoittajille uskottavat työkalut investoida kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin, mutta edessä on vielä iso kädenvääntö siitä, miten muun muassa hiilidioksidipäästöt lasketaan. 

EU otti historiallisen askeleen kohti vihreämpää Eurooppaa, kun Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen kestävien investointien luokitusjärjestelmästä 18. kesäkuuta. Sijoitustuotteiden ympäristövaikutusten arviointimittareita eli taksonomiaa voi verrata kirjanpitoon, jossa erilaiset ympäristövaikutukset raportoidaan ja niiden kokonaisvaikutusta arvioidaan.

Luokitusjärjestelmä asettaa selkeät kriteerit sille, miten kestävän kehityksen mukainen investointi määritellään ja miten niiden toteuttamista valvotaan.

Taksonomia-asetus luo yhteiset säännöt myös sille, millaisia sijoituskohteita voidaan pitää kestävinä. Asetuksen toimeenpanon myötä erilainen investointihankkeiden viherpesu on aiempaa huomattavasti vaikeampaa. 

Yhdessä viime vuoden lopussa voimaan astuneen kestävien investointien tiedonantoasetuksen kanssa taksonomia mahdollistaa vertailukelpoisen ja läpinäkyvän tiedon yritysten ympäristövaikutuksista ja riskeistä ja auttaa siten ohjaamaan sijoituksia kestävämmäksi.

EU-taksonomia on tärkeä askel rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden konkreettiseksi muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten hinnoittelemiseksi.

Edessä on kuitenkin vielä iso kädenvääntö siitä, miten esimerkiksi hiilidioksidipäästöt lasketaan.

Monta avointa kysymystä

Tällä hetkellä muiden muassa maatalous, rakentaminen ja teollisuus käyttävät erilaisia kriteerejä päästöjen laskennassa. Nämä laskentaperusteet on yhdenmukaistettava, jotta niitä voitaisiin käyttää kestävän kehityksen mukaisten säädösten soveltamisperusteena.

Vielä on myös ratkaisematta, miten esimerkiksi ydinvoimaan tai vaikkapa palmuöljyyn tulisi suhtautua. Ensimmäinen ei tuota ilmastopäästöjä, mutta sen jäteongelma aiheuttaa kiistoja. Jälkimmäinen edustaa kyllä uusiutuvaa tuotantoa, mutta öljypalmujen viljely pienentää monissa maissa luonnon monimuotoisuutta.

Lista ratkaistavista asioista on pitkä, ja edessä on valtava työ.

EU-taksonomian ensimmäiset tekniset ympäristöstandardit koskien ilmastovaikutuksia julkaistaan tämän vuoden lopussa, ja ne astuvat voimaan vuoden 2022 alusta. 

Koronakriisi lisäsi asetuksen tarvetta 

Parlamentin taksonomia-asetuksen toisena pääneuvottelijana toimineen Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan kestävien investointien määrittelyä tarvitaan koronakriisin johdosta vielä nopeammin kuin kaksi vuotta sitten osattiin arvata.

Euroopassa valmistaudutaan nyt ennennäkemättömään elvytykseen: vaikka EU-maat vielä kiistelevät lopullisista luvuista, elvytykseen käytetään tuhansia miljardeja euroja.  

”On varmistettava, ettei elvytysraha mene kestämättömiin kohteisiin. Muuten jätämme tuleville sukupolville paitsi julkisen velan myös ilmastovelan”, Pietikäinen totesi tuoreeltaan parlamentin päätöksen jälkeen.

Pietikäisen mukaan koronaelvytyspaketissa on varmistettava, että jäsenmaiden kansalliset elvytyssuunnitelmat ja yrityksille suunnattu rahoitus noudattavat taksonomiaa ja ovat linjassa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa. Kyse on vastuullisesta rahankäytöstä, Pietikäinen sanoi.

”Koronakriisin jälkeinen elvytys ja tuleva kestävän rahoituksen strategian jatko syksyllä ovat tilaisuus vauhdittaa ympäristön kannalta kestävää talousrakennetta tuleville sukupolville.”
Pietikäisen mukaan tavoitteena on, että taksonomiaa on noudatettava kaikissa EU:n ja sen jäsenmaiden koronan jälkeisissä jälleenrakennus- ja elvytysohjelmissa. 

Komissio määritteli tavoitteet vuonna 2018

Taksonomia-asetuksen taustalla on Euroopan komission maaliskuussa 2018 julkaisema strategia, jonka tarkoituksena oli luoda EU:lle ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä tukeva rahoitusjärjestelmä. Taustalla oli Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovitut, vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmastotavoitteet. 

Komission silloinen työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastannut varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi strategian julkaisun yhteydessä, että tulevaisuudessa 40 prosenttia Euroopan strategisten investointien rahaston ESIRin infrastruktuuri-investoinneista kohdistetaan hankkeisiin, joiden tavoitteena on Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen. 

Komissio julkisti samassa yhteydessä suunnitelmansa EU:n luokitusjärjestelmän toteuttamisesta, koska vain yhteisten normien mukaan voitaisiin määritellä, mitä pidetään kestävänä ja mitä ei. 

Kestävyysvaikutuksista kiinteä osa yritysten raportointia

Taksonomia-asetus edellyttää, että yli 500 työntekijän yritykset ilmoittavat jatkossa vuosiraportissaan kestävien toimintojen osuuden liikevaihdosta tai investoinneistaan. Yli 500 hengen finanssialan yritysten on myös kerrottava sijoittajille, noudattavatko niiden myymät rahoitustuotteet EU-taksonomiaa.

Kestävää rahoitusta käsitellessä webinaarissa kesäkuussa puhuneen Euroopan komission rahoitusmarkkinoista vastaavan pääosaston yksikönjohtajan Martin Spolcin mukaan kestävyystekijöiden merkitystä ei arvioida vain yrityksille tai sijoituksille syntyvien vaikutusten kautta, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös vaikutukset kuluttajille, yhteiskunnalle ja yrityksen työntekijöille.

Taksonomia-asetuksen säätämisen jälkeen seuraava askel kestävän rahoituksen edistämiseksi on kestävyysvaikutusten sisällyttäminen yritysraportointiin sekä yhteismitallisten mittarien ja ympäristövaikutusten laskentastandardien ulottaminen koko finanssilainsäädäntöön. Yhteistä luokittelua tulee tulevaisuudessa käyttää myös julkisessa rahoituksessa ja julkishankinnoissa.

Rahoitusala toivottaa uudet pelisäännöt tervetulleiksi

Suomessa rahoitusala on suhtautunut uudistukseen myönteisesti. Yksi keskeinen syy on ollut tarve yhdenmukaistaa kestävän yritystoiminnan määrittely. Tämä helpottaa sijoituspäätöksiä. 

Rahoitusalan toimijat ovat pelänneet EU-maiden lähtevän improvisoimaan omia kansallisia lakejaan kestävän rahoituksen tiimoilta. Näin ehtivät tehdä muun muassa Italia, Ranska, Hollanti, Itävalta, Puola ja Tanska.
 
Koko EU:n laajuudella toimiville finanssiyrityksille maittain vaihtelevat säännöt olisivat painajainen. Yritysten mukaan Euroopassa tarvitaan yhdet selkeät säännöt ja tapa arvioida taloudellisen toiminnan ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä.

”Suomalainen finanssiala on edelläkävijä vastuullisuudessa. 87 prosenttia Finanssiala ry:n kyselyyn vastanneista jäsenistä ottaa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan”, totesi Ålandsbankenin Suomen-johtaja Anne-Maria Salonius puhuessaan helmikuussa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa suomalaisten finanssiyritysten suhteesta vastuullisuuteen. 

Salonius on Finanssiala ry:n vastuullisuustoimikunnan puheenjohtaja.

”Alalla on vahva halu toimia vastuullisesti, ja se on ihan varmasti tulossa toiminnan kovaan ytimeen. Siihen suuntaan ohjaavat myös asiakkaiden toiveet.”

Energiateollisuus eri linjoilla

EU:n taksonomia-asetusta on kritisoitu sen valmisteluvaiheessa lähinnä energiateollisuuden riveistä. 

Kriitikkojen mukaan Euroopan energiantuotanto ei tule perustumaan täysin uusiutuviin energianlähteisiin missään jäsenmaassa vielä vuosikymmeniin. Siksi investointihankkeiden ympäristö- tai ilmastoystävällisyyttä tulisi tarkastella suhteessa lähtötilanteeseen.

Näin esimerkiksi vanhan hiilivoimalan korvaaminen uudella, vähäpäästöisemmällä hiilivoimalalla pitäisi tulkita kestäväksi investoinniksi. 

Muun muassa osa puolalaisista EU-parlamentin jäsenistä vaati ”vihreän hiilen” määrittelemistä, mutta hanke kaatui. Maaliskuussa EU:n komission asiantuntijat linjasivat, että hiileen, kaasuun tai ydinenergiaan perustuvia investointeja ei voida pitää kestävän kehityksen mukaisina investointeina.

Lopulliset ratkaisut asiasta Euroopan parlamentissa ovat edelleen tekemättä. 

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 24.6.2020 MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.