Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: EU haluaa eroon hengenvaarallisista tuotteista – verkkokauppa kolmansista maista saa eurooppalaiset turvallisuusnormit

MustRead: EU haluaa eroon hengenvaarallisista tuotteista – verkkokauppa kolmansista maista saa eurooppalaiset turvallisuusnormit

​Euroopan unioni valmistelee lainsäädäntöä, joka päivittäisi parikymmentä vuotta vanhat verkkokaupan säännöt vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Nykyään EU-maiden kuluttajille myydään unionin ulkopuolisista maista verkossa laillisesti valtavia määriä tuotteita, jotka eivät täytä EU:n tuoteturvallisuussäädöksiä.

Tukehtumisriskejä. Myrkytysvaaroja. Tulipalo- ja sähköiskuriskejä…

Siinä vain osa vakavista ongelmista, joita eurooppalainen kuluttajajärjestöjen kattojärjestö BEUC löysi, kun kuusi sen jäsenjärjestöä testasi EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista ostettuja elektoroniikkatuotteita, leluja, kosmetiikkaa ja muita tavaroita. 250 testatusta tuotteesta peräti 66 prosenttia ei täyttänyt EU:n turvallisuusmääräyksiä, kertoo BEUC:n helmikuussa julkaistu raportti.

Laboratorioissa testatuista 36 USB-laturista, matka-adapterista ja vara-akusta kolme neljästä ei läpäissyt EU:n turvallisuusvaatimuksia. Seitsemästä testatusta savu- ja hiilimonoksidihälyttimistä neljä ei havainnut lainkaan palavasta muovista, puusta tai puuvillasta syntyvää savua, eikä yksikään hälytin reagoinut edes tappavaan määrään hiilimonoksidia huoneilmassa.

Kymmenestä testatusta hampaiden valkaisuaineesta seitsemässä tavattiin liian suuria määriä vetyperoksidia. Kolmanneksesta testatuista lasten leluista löydettiin EU-määräykset ylittäviä kemikaalipitoisuuksia. Pahimmillaan ylitykset olivat 200-kertaisia EU:n säätämiin raja-arvoihin verrattuna. Yhteistä testatuille tuotteille oli se, että ihmiset tilaavat niitä, koska ne ovat edullisia.

Verkkokaupat eivät vastaa myymistään tuotteista

Testeissä tilattiin tuotteita muun muassa EU-maiden ulkopuolisista Amazonin, AliExpressin, eBayn ja Wishin verkkokaupoista. Näiden kolmansissa maissa toimivien alustojen ei tarvitse nykylainsäädännön mukaan millään tavalla varmistua siitä, että niillä myytävät tavarat täyttäisivät EU:n tuoteturvallisuusvaatimukset.

Verkkokauppojen oman tulkinnan mukaan riittää, kun niiden kautta tuotteitaan tarjoavat yritykset noudattavat alkuperämaan sääntöjä. Niidenkään valvonnasta ei monissa tapauksissa huolehdi kukaan.

BEUC:in pääjohtaja Monique Coyensin mukaan suurten nettikauppojen sääntelyn keskeinen ongelma on se, etteivät ne itse pidä itseään kauppoina vaan tuhansien yksittäisten toimijoiden kaupankäynnin alustayhtiöinä.

Välttyäkseen vastaamasta myymiensä tuotteiden turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta, alustayhtiöillä ylipäätään ei ole omasta mielestään mitään aktiivista roolia kaupanteossa. Ne väittävät olevansa vain passiivisia teknisen kaupankäynnin teknisen alustan tarjoajia, kun taas varsinaisia myyjiä ovat ne sadat tuhannet yritykset, jotka tarjoavat tavaroitaan niiden kautta myyntiin.

Nämä alustajätit markkinoivat tuotteita kuitenkin suoraan kuluttajille, kohdistaen ja tarjoten markkinointia kaikkiin EU-maihin, myös suomeksi suomalaisille. Ne myös määrittelevät niin sopimusehdot kuin maksukäytännöt ja niillä on tietenkin täysi valta päättää, keiden tuotteita niiden kautta myyntiin päätyy. Tietenkin ne myös keräävät oman osuutensa jokaisesta toteutuneesta kaupasta.

Samat vialliset tuotteet palaavat valikoimiin

Nettikauppojen kautta myytyjen tuotteiden laatu ja turvallisuus tuottavat jatkuvasti valituksia ja riitoja, mutta ongelmia ei ole saatu korjattua. Alustayhtiöiden mukaan ne poistavat tuotteita myynnistä sitä mukaa, kun niistä tehdään perusteltuja virheilmoituksia tai reklamaatioita, mutta kuluttajajärjestöjen mukaan samat tuotteet palavat pian uudestaan myyntilistoille.

Brittiläisen Which?-kuluttajajärjestön mukaan muun muassa Amazon, eBay ja AliExpress ovat toistuvasti palauttaneet myyntiin samoja lapsille tarkoitettuja autojen turvaistuimia, jotka havaittiin hengenvaarallisiksi jo vuonna 2014.

Vaarallisten tuotteiden myynti ei Coyensin mukaan lopu, ennen kuin alustayhtiöt joutuvat todella vastuuseen siitä, että niiden kautta myydyt tuotteet vastaavat vastaanottajamaiden lainsäädäntöä.

Alustayhtiöt pakotetaan vastuuseen

Ongelma on samantapainen kuin aikaisemmin on kohdattu Facebookin tapaisten sosiaalisen median suuryritysten kanssa. Nekään eivät ole pitäneet itseään perinteisen median tapaan vastuullisina levittämästään sisällöstä vaan ovat tulkinneet vain tarjoavansa alustan itsenäisten toimijoiden jakamille sisällöille, joista kukin jakaja vastaa itse.

Vasta kun eri maat ryhtyivät säätämään miljoonasakoilla ryyditettyjä, vihapuhetta kieltäviä lakeja, jotka ovat siirtäneet vastuuta sisällöistä somejäteille, ne alkoivat tosissaan valvoa, mitä niiden kautta levitetään.

Jo nyt Euroopan komissio on ylläpitänyt kuluttajia varten kaikilla EU-kielillä tuoteturvallisuuden nopeaa hälytysjärjestelmää, josta kuluttajat ovat halutessaan voineet tarkistaa, onko tuote listattu hälytysjärjestelmään. Tarkistaminen on kuitenkin kuluttajien omalla vastuulla ja listalla varoitetaan vain sellaisista tuotteista, joista joku on tehnyt jossain EU-maassa viranomaisille varoitusraportin.

Tavaravirtaa on mahdotonta valvoa

EU-maiden viranomaisten on käytännössä mahdoton aukottomasti valvoa niihin saapuvia satoja miljoonia yksittäisiä kuluttajatilauksia. BEUC:in tutkijoiden vierailtua viime talvena belgialaisen Liegen lentokentällä, he laskivat, että yksinomaan tälle kentälle laskeutuu joka päivä keskimäärin miljoona postipakettia Kiinasta.

Kiinalaisen verkkokauppajättiläisen Alibaban oli tarkoitus avata kentälle vielä tänä vuonna kokonaan uusi rahtiterminaali, minkä jälkeen Liegeen saapuvien pakettien määrän arvioitiin nousevan noin seitsemään miljoonaan pakettiin päivässä. Koronaepidemian vaikutuksia näihin suunnitelmiin ja niiden aikatauluun ei toistaiseksi ole julkistettu.

Olipa aikataulu mikä tahansa, viranomaisilla ei ole BEUC:in mukaan teoreettistakaan mahdollisuutta valvoa edes nyt saapuvien lähetysten turvallisuutta, saati jos tulevan tavaran määrä moninkertaistuu. Pistokokeita ja satunnaistarkastuksia sekä niihin perustuvia takavarikkoja toki tehdään, mutta niiden todelliseksi merkitykseksi jää lähinnä antaa osviittaa virheellisten tuotteiden määristä.

EU:n sisältä toimivat verkkokaupat ovat eriarvoisessa asemassa

Kuluttajien turvallisuus ja vastuu tuotteiden laillisuudesta EU:n markkinoilla on vain yksi osa uudistettavaa lakikokonaisuutta. Tarkoitus on myös varmistaa, että kolmannet maat kilpailevat EU-markkinoilla samoilla tasaveroisen kilpailun edellytyksillä, joita EU vaatii myös unionista eronneelta Britannialta tulevaisuuden kaupan ehtona. Kun sisämarkkinoilta käsin toimivien verkkokauppojen on etukäteen varmistuttava niiden myymien tuotteiden turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta, olisi väärin, jos kolmansien maiden alustatoimijoita nämä vaatimukset eivät koskisi.

Muita lainsäädäntöhankkeen keskeisiä tavarakauppaan liittyviä osia on muun muassa edistää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla estämällä nykyistä tehokkaammin niin kutsuttu geoblokkaus, eli tuotteiden tai palvelujen tarjonnan rajaaminen vain omaan maahan tai omalle kielialueelle.

EU neuvottelee verkkokaupan uusista säännöistä myös WTO:n kanssa

Verkkokaupan sääntöjä hiotaan nyt myös vielä EU:takin paljon suuremmalla areenalla eli Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Euroopan parlamentissa pitkään istunut Miapetra Kumpula-Natri (sd) on juuri nimitetty parlamentin tarkkailijaksi  WTO:n 84 maan välisiin neuvotteluihin verkkokaupankäynnin maailmanlaajuisista säännöistä.

“Kun mennään EU:n ulkopuolelle, säännöistä ja toimintatavoista on sovittava WTO:n tasolla ja siinä on tietenkin paljon sellaisia asioita, jotka vaikuttavat myös Euroopan unionin ratkaisuihin”, Kumpula-Natri kertoo videoyhteyden välityksellä MustReadille.

“Samaan pakettiin kuuluvat niin kuluttajansuoja, sähköisten sopimusten tekeminen kuin digitaalisiin oikeuksiinkin liittyvät asiat”, hän jatkaa.

Tuoteturvallisuuden ja -vastuun ohella muun muassa kuluttajien tietosuojaan liittyvät asiat korostuvat Kumpula-Natrin mukaan tulevaisuudessa, kun erilaisten käyttäjistään tietoa keräävien älylaitteiden kauppa on voimakkaasti kasvamassa.

“On sovittava pelisäännöt senkin suhteen, kenelle tieto kuuluu ja kuka sitä voi käyttää.”

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 6.4.2020 MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.