Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Keskuspankit ja EU lämpenivät kryptovaluutoille pitkin hampain, mutta teknologiajäteille valuuttabisnes on vasta alkua – finanssialaa odottaa suuri myllerrys

MustRead: Keskuspankit ja EU lämpenivät kryptovaluutoille pitkin hampain, mutta teknologiajäteille valuuttabisnes on vasta alkua – finanssialaa odottaa suuri myllerrys

​Keskuspankeille ja Euroopan Unionille tuli kiire ryhtyä säätelemään kryptovaluuttoja. Kuva: Shutterstock.com

​Vuosia jatkuneiden epäilyjen jälkeen keskuspankit ja EU joutuivat myöntämään, ettei digitaalisen rahan käytön laajenemista voida estää. Siksi niiden käyttöön vaaditaan nyt selkeitä sääntöjä, joilla kuluttajille voidaan tarjota enemmän rahoituspalvelujen valinnanvaraa samalla kun huolehditaan kuluttajansuojasta ja rahoitusvakaudesta.

Jos et voi voittaa vihollistasi, sen kanssa kannattaa liittoutua. Vanha sanonta näyttää pitävän paikkansa keskuspankkien ja kryptovaluuttojen kohdalla.

Perinteinen finanssiala on tähän asti suhtautunut nihkeästi kryptovaluuttoihin, joihin myös Facebook ja muut maailmanlaajuiset informaatioteknologiayritykset ovat suunnitelleet laajentuvansa. Nyt keskuspankkien kanta on kuitenkin muuttunut. 

Seitsemän keskuspankkia ja Kansainvälinen järjestelypankki BIS julkaisivat lokakuun alussa pitkään odotetun raportin, jossa ne määrittelivät keskuspankkien keskeiset vaatimukset niiden omille kryptovaluutoille eli digitaalisille CBCD-virtuaalivaluutoille. Lyhennys tulee sanoista Central Bank Digital Currency. 

Raportissa keskuspankit suosittelevat, että digitaalivaluuttoja käytettäisiin vain täydentämään käteistä ja muita valuuttamuotoja, jotta ne eivät horjuttaisi pankkien toimialueiden rahoitusvakautta. BIS ja keskuspankit myös edellyttävät, että virtuaalivaluuttojen tulee olla paitsi turvallisia, myös käytössä mahdollisimman halpoja, ellei kokonaan maksuttomia.  

BIS:n ja Yhdysvaltain keskuspankin Fedin, Euroopan keskuspankin ECB:n, sekä Britannian, Japanin, Ruotsin, Kanadan ja Sveitsin keskuspankkien yhteinen raportti on vastaus maailmanlaajuisten teknologiayritysten suunnitelmiin laajentaa toimintaansa finanssialan palveluihin ja tuoda markkinoille omia digitaalivaluuttojaan.

Raportin taustalla on varautuminen siihen, että yhä useammassa keskuspankissa suunnitellaan oman digitaalirahan tuomista säänneltynä markkinoille. BIS:n mukaan sen tiedusteluun vastanneista 66:sta keskuspankista kahdeksan kymmenestä valmistelee oman virtuaalivaluutan liikkeelle laskemista.

Keskuspankit mukaan virtuaalivaluuttabisnekseen

Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi 12. lokakuuta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, että myös EKP on nyt nopeassa tahdissa kehittämässä oma virtuaalivaluuttaa, digitaalieuroa. Lagarden mukaan oman virtuaalivaluutan tarve on korostunut COVID-19 -pandemian johdosta.

Saksan tapaan monet aikaisemmin käteisen käyttöä suosineet euromaat ovat nyt vaihtamassa nopeassa tahdissa sähköiseen maksamiseen. Lagarden mukaan nykyiset yksityisten toimijoiden virtuaalivaluutat tarvitsevat rinnalleen myös keskuspankkien liikkeelle laskemat, turvalliset CBCD-digivaluutat.

Oman kryptovaluuttahankkeensa on julkaissut myös jo nyt hyvin pitkälle mobiilimaksamiseen siirtynyt Ruotsi, joka kokeilee parhaillaan e-kruunua tavoitteenaan siirtyä vähitellen yhteiskuntaan, joka ei käytä lainkaan käteistä. Toistaiseksi pulmia ovat tuottaneet lähinnä syrjäytyneet ja satunnaiset vierailijat, joilla ei ole ruotsalaista pankkitiliä.

Omia virtuaalivaluuttojaan ovat lisäksi suunnittelemassa tai jo kokeilemassa ainakin Britannia, Viro, Venäjä, Japani ja Israel. 

Kiinan keskuspankki ilmoitti puolestaan huhtikuussa 2020 aloittavansa oman virtuaalivaluuttansa kokeilun maan neljässä miljoonakaupungissa. Virallista nimeä Kiinan digitaalirahalle ei toistaiseksi ole julkaistu, mutta epävirallisesti valuuttaa kutsutaan lyhenteellä DC/EP, Digital Currency/Electronic Payment. 

Eri arvioiden mukaan Kiinan hallituksen tavoitteena on lähivuosina vierottaa kiinalaiskuluttajat kokonaan käteisestä ja siirtää heidät käyttämään pääasiallisesti sähköistä maksamista. Jo nyt älypuhelinsovellusten kautta toimivat Alipay ja WeChat ovat pitkälti nousseet käteismaksamisen tilalle.

Tällä hetkellä useimmat ilman käteistä tapahtuvat maksut tehdään luotto- ja käteiskorteilla ja niihin perustuvilla sovelluksilla sekä tilisiirroilla. Näiden ongelmia ovat kuitenkin maksunvälityksen viiveet ja eri korttiyhtiöiden ja maksunvälittäjien perimät kulut.

Juuri näihin pulmiin keskuspankkien kryptovaluuttojen käyttöönotto voi tarjota helpoimman, halvimman ja nopeimman vaihtoehdon. 

EU haluaa kryptorahasääntelyn edelläkävijäksi 

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 uuden digitaalista rahoitusta koskevan lainsäädäntöehdotuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena paitsi säännellä kryptovaluuttojen käyttöä EU:n sisämarkkinoilla, myös toimia niiden sääntelyn kansainvälisenä esimerkkinä.

EU:n rahanpesudirektiivin uudistus, niin kutsuttu viides rahanpesudirektiivi, toi jo vuosi sitten virtuaalivaluuttojen vaihtopalvelut sekä lompakkopalvelujen tarjoajat sääntelyn piiriin. Viimeistään tammikuussa 2020 jokaisen jäsenmaan oli nimettävä kansallinen valvontaviranomainen ja jokaisen kryptovaluuttatoimijan oli haettava rekisteröitymistä tältä kansalliselta valvojalta.

Lain tarkoituksena on valvoa rahanpesun estämisen toteutumista ja varmistaa, että kryptovaluutan tarjoajat tunnetaan.

Komission uusi paketti sisältää digitaalisen rahoituksen ja vähittäismaksustrategiat sekä digitaalista häiriönsietokykyä ja kryptovaluuttoja koskevat lainsäädäntöehdotukset. Komission mukaan kokonaisuuden tavoitteena on yhtäältä antaa EU-maiden kuluttajille enemmän valinnanvaraa rahoituspalvelujen ja maksutapojen suhteen mutta samalla huolehtia kuluttajansuojasta ja rahoitusvakaudesta. 

”Liikkumisrajoitusten aikana nähtiin, että ihmiset pystyivät käyttämään rahoituspalveluja digitaalitekniikan, kuten verkkopankkien, ansiosta. Teknologia voi tarjota kuluttajille ja yrityksille paljon enemmän, ja meidän olisi otettava digitaalinen muutos haltuun ennakoivasti ja samalla lievennettävä mahdollisia riskejä”, komission varapuheenjohtaja ja ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava latvialaiskomissaari Valdis Dombrovskis kertoi paketin julkistamisen yhteydessä.

Selventämällä sääntöjä komissio pyrkii myös helpottamaan finanssialan uusien palvelujen kehittämistä ja rohkaisemaan digitaaliteknologiaan keskittyneitä startup-yrityksiä innovoimaan alalle kokonaan uusia ratkaisuja. Komission ehdotuksen voimaansaattamisen aikataulu on vielä avoin. Se on ensin hyväksyttävä sekä Eurooppa-neuvostossa että Euroopan parlamentissa.

Pelkona kuplatalous

Kryptovaluuttojen keskeisenä ongelmana on pidetty sitä, että niiden arvot perustuvat käytännössä vain muiden käyttäjien toimintaan ja niiden arvonmuutosten ennustettavuus on erittäin heikkoa. 

Lisäksi kryptovaluutat eivät ole tähän asti olleet keskuspankkien tai viranomaisten liikkeelle laskemia tai takaamia eikä niitä ole välttämättä kytketty mihinkään lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan. Tästä syystä niillä ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin perinteisellä valuutalla tai rahalla. Ongelmaksi ovat nousseet myös kryptovaluuttojen käyttö rikollisessa toiminnassa ja rahanpesussa.  

Sekä ehdotettu EU-sääntely että BIS:n ja keskuspankkien tuore ohjeistus hakevat ratkaisua juuri näihin ongelmiin.

Lokakuun lopussa 2020 kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli noin 330 miljardia euroa, mutta heilahtelut ovat olleet suuria. Erilaisia kryptovaluuttoja on markkinoilla jo tuhansia, ja niiden määrä lisääntyy koko ajan.

Tunnetuin kryptovaluutta on edelleenkin vuonna 2008 kehitetty bitcoin. Kuvaavaa virtuaalirahan spekulatiiviselle luonteelle on se, että kun yhden bitcoinin arvo oli vuoden 2013 alussa noin 12 euroa, tällä hetkellä se on noin 11 352 euroa. Korkeimmillaan bitcoinin hinta kävi vuonna 2017, jolloin yhden bitcoinin arvo oli yli 16 000 euroa.

Teknologiajätit haistavat markkinaraon

Globaaleille teknologiayrityksille laajeneminen rahoitussektorille on houkuttelevaa useasta syystä. Yhtäältä niillä on valmiit resurssit laajentua myös finanssialalle, toisaalta niillä on jo nyt miljardien kuluttajien maailmanlaajuinen asiakaspohja olemassa.

Uusien palvelujen lisääminen esimerkiksi kuluttajien valmiiksi käyttämiin sosiaalisen median sovelluksiin käy sujuvasti ilman, että niitä tarvitsee edes varsinaisesti markkinoida.

Yksi tärkeimmistä syistä on kuitenkin mahdollisuus tehdä lisää voittoja. Vuonna 2018 keskeisten teknologiayritysten – Alibaban, Alphabetin, Amazonin, Applen, Baidun, Facebookin, Grabin, Kakaon, Mercado Libren, Rakutenin, Samsungin ja Tencentin – yhteisestä liikevaihdosta 46 prosenttia syntyi S&P Capital IQ -tutkimusyhtiön mukaan informaatioteknologiasta. Finanssipalvelujen vastaava osuus oli vain hieman yli yksitoista prosenttia.

Teknologiayritykset näkevät siis mahdollisuuden merkittävään kasvuun.

Finanssialan sääntelijöissä kehitys on kuitenkin herättänyt huolta etenkin sen jälkeen, kun Facebook kertoi kesäkuussa 2019 tuovansa markkinoille oman kryptovaluuttansa libran.

Uusia toimijoita valvottava kuin perinteisiä

Teknologiajättiläisten toiminnan laajeneminen rahoitusalan perinteiselle tontille on nostanut esiin kysymyksiä siitä, miten uusia toimijoita ja toimintatapoja valvotaan riittävän tehokkaasti, etteivät mahdollisesti liian riskipitoiset innovaatiot suista finanssijärjestelmää odottamattomiin kriiseihin. Omat haasteensa syntyvät myös asiakkaiden oikeusturvasta, yksityisyydestä ja esimerkiksi rahanpesun estämisestä.

Teknologiayritysten mukaan pelot ovat kuitenkin turhia. Yhtenä merkkinä niiden halusta noudattaa finanssialan vakiintuneita sääntöjä on ollut hakeutuminen tiiviiseen yhteistyöhön perinteisten rahoitusalan yritysten kanssa.

Lainsäädäntö on kuitenkin laahannut perässä, ja esimerkiksi virtuaalirahan laillinen status vaihtelee eri maissa. Koska useimmissa maissa ei ole kryptovaluuttoja koskevaa lainsäädäntöä eli niitä ei ole kielletty, niitä pidetään laillisina. 

Merkittävin poikkeus on toistaiseksi Kiina, jossa maan keskuspankki PBOC on toistaiseksi kieltänyt bitcoinien käytön lähes kokonaan. Venäjällä puolestaan kryptovaluuttoja ei ole suoraan kielletty, mutta muiden kuin Venäjän ruplan käyttö maksuvaluuttana ei ole sallittua.

Kryptovaluuttojen käyttö on kuitenkin vääjäämättä leviämässä yhä laajemmalle. Viimeksi verkossa toimiva maksupalvelu PayPal kertoi 21. lokakuuta, että jo lähiviikkoina sen palvelussa Yhdysvalloissa voi ostaa, myydä ja omistaa bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja. 

PayPalin asiakkaille avautuu ensi vuoden alusta myös mahdollisuus käyttää kryptovaluuttoja maksamiseen sen verkostoon kuuluvissa 26 miljoonassa verkkokaupassa. Yhdysvaltain ulkopuolella PayPalin on määrä avata vastaavat kryptovaluuttapalvelut asteittain ensi vuoden alusta lähtien. 

Kalifornialaisella PayPalilla on maailmanlaajuisesti 346 miljoonaa aktiivista käyttäjätiliä, ja se välitti vuoden 2020 toisella neljänneksellä maksuja yhteensä 187 miljardin euron arvosta.

Enemmän tietoa kuin pankeilla

Teknologiayritysten toiminnan laajentuminen finanssisektorille tarkoittaa paljon mittavampaa muutosta kuin vain uusien digitaalivaluuttojen tuloa markkinoille.

BIS nosti jo kesällä 2019 esiin sen, että globaaleilla teknologiajäteillä on paljon enemmän tietoa asiakkaistaan kuin perinteisillä finanssialan toimijoilla.

Facebookin tai Googlen tapaiset informaatioteknologiayritykset ovat tähän mennessä saaneet suurimmat tulonsa louhimalla asiakkaistaan mahdollisimman paljon yksityiskohtaista tietoa, jota ne ovat voineet myydä ainakin virallisesti anonymisoituna mainostajille. 

Kun teknologiayritykset ryhtyvät hyödyntämään tätä valtavaa tietomassaa omien finanssipalvelujensa markkinoinnissa, kohdistamisessa ja varsinkin asiakkaiden poissulkemisessa, pelin säännöt muuttuvat. Tekemisesi verkossa ja maksuhistoriasi ratkaisee, mitä palveluja kuluttajalle myydään ja millä hinnalla ja mistä tämä vastaavasti jää kokonaan paitsi. 

Jos esimerkiksi vakuutustoiminta liukuu tulevaisuudessa perinteisiltä vakuutusyhtiöiltä rahoitusalan markkinaosuuttaan kasvattaville teknologiayrityksille ja tämä kilpailu ajaa perinteisiä vakuuttajia markkinoilta, riskinä on monien nykyisten vakuutusasiakkaiden palvelujen loppuminen.

Jos uudet, helpommat, nopeammat ja uuden tekoälytekniikan hyödyntämisen johdosta halvemmat palvelut voittavat vanhat vakuuttajat kilpailussa, siirrytään elämään uusien palvelujen ehdoilla. 

Osalle nykyisten vakuutusyhtiöiden asiakkaista ei välttämättä enää myönnetä vakuutuksia tai ne hinnoitellaan asiakkaiden ulottumattomiin, koska informaatioteknologiayrityksillä on mahdollisuus tehdä paljon perinteisiä vakuutusyhtiöitä yksityiskohtaisempia riskiarvioita asiakkaiden verkkokäyttäytymisen perusteella.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 29.10.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.