Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Moni globaali kisa käydään EU:n ehdoin ja nyt olisi suomalaistenkin aika tajuta se, herättelee Anu Bradford

MustRead: Moni globaali kisa käydään EU:n ehdoin ja nyt olisi suomalaistenkin aika tajuta se, herättelee Anu Bradford

​EU:lla on ainutlaatuista valtaa säännellä globaaleja markkinoita ja vaikuttaa ihmisten arkeen ympäri maailman. Euroopan olisi syytä käyttää tätä nykyistä paremmin hyväkseen, patistaa Columbian yliopiston professori Anu Bradford. Mutta vaikutusvalta ei vapauta EU:ta sen omista ongelmista. Koronakriisi on tulikoe, joka testaa nyt ennennäkemättömällä tavalla EU:n yhtenäisyyden.

The Economist, BBC World, Financial Times, CNCB, Wall Street Journal, Guardian ja lista jatkuu. Suomalaisen Anu Bradfordin kalenteri on viime aikoina täyttynyt kansainvälisen median haastatteluista, tv-esiintymisistä ja puhujatilaisuuksista.

Niiden aiheena on Columbian yliopistossa professorina työskentelevän Bradfordin uusi kirja. Yhdysvalloissa ja Euroopassa julkaistu teos on kerännyt ylistäviä arvosteluja Atlantin kummallakin puolella. Teoksen ensimmäinen painos myytiin loppuun alle kuukaudessa. Se on akateemiselle kirjalle harvinaista herkkua.

Unohtakaa negatiivinen narratiivi

Kirjan nimi on The Brussels Effect – How the European Union Rules the World eli miten EU hallitsee maailmaa. Kirjassaan Bradford konkretisoi, kuinka Euroopan unioni on todellisuudessa kaikkea muuta kuin kutistuva globaali voima.

Arvostetussa Foreign Affairs -julkaisussa Princetonin yliopiston professori Andrew Moravcsik sanoo kirjan olevan ”tämän vuosikymmenen tärkein teos Euroopan vaikutustusvallasta”.

Financial Timesin Brysselin kirjeenvaihtaja Alan Beattie puolestaan sanoo, että ”teos on ohittamaton opas niille, jotka ”haluavat ymmärtää, kuinka EU hallitsee maailmanlaajuista sääntelyä”.

Tiukassa istuva negatiivinen EU-narratiivi ja jankutus siitä, miten unioni on laskusuunnassa unohtaa Bradfordin mukaan yhden tärkeän asian: EU:n voiman säännellä globaaleja markkinoita.

”EU:lla on ainutlaatuista globaalia valtaa, sellaista, joka oikeasti vaikuttaa ihmisten arkeen ympäri maailman. Siitä vain ei puhuta, eikä sitä aina edes ymmärretä EU-maissa. Narratiivi lähtee puolustuskannalta”, pohtii Bradford Skypen välityksellä New Yorkista.

Hän ehti palata Euroopan kirjakiertueeltaan takaisin Yhdysvaltoihin juuri ennen koronavirusepidemian aiheuttamia matkustusrajoituksia.

EU pystyy Bradfordin mukaan standardeillaan ja sääntelyllään muokkaamaan yritysten käyttäytymistä ja liiketoimintaa ympäri maailman. EU:n standardeista tulee globaaleja, kun monikansalliset yritykset omaksuvat ne vapaaehtoisesti. EU:n takia moni keskeinen maailmankaupan sektori on eurooppalaistunut.

Bradfordin mukaan juuri tästä syystä Brysselin vaikutuksella saadaan usein tehokkaammin muutoksia aikaan kuin kansainvälisillä sopimuksilla tai kauppaneuvotteluilla.

”EU:lla on läpitunkeva voima globaaleilla markkinoilla. Oli kyse sitten kilpailupolitiikan normeista, ympäristönsuojelusta, elintarvikkeiden turvallisuudesta, yksityisyyden suojasta tai vihanpuheen rajoittamisesta sosiaalisessa mediassa.”

Yksi EU:n tehokkaimmista työkaluista on professorin mukaan sen kyky säännellä kilpailua rajoittamalla yritysten sulautumisia, hajottamalla kartelleja ja antamalla sakkoja yrityksille, jotka väärinkäyttävät määräävää markkina-asemaansa.

”Koska EU:n kilpailulait ovat maailman tiukimpia, EU:sta on tullut globaali foorumi, missä päätetään, sallitaanko esimerkiksi joku yrityskauppa vai ei.”

Laaja tutkimusaineisto, yksi johtopäätös

Bradford kävi tutkijatiiminsä kanssa läpi lukuisilla eri sektoreilla toimivien monikansallisten yritysten toimintaperiaatteita, lehdistötiedotteita, sääntöjä ja muuta materiaalia sekä teki haastatteluita. Aineistoa kertyi valtavasti.

”Minulla on tutkimustiimi, joka koostuu juristeista ympäri maailman. Senegalista kotoisin oleva juristi tutki afrikkalaisia yrityksiä, japanilainen kotimaataan, eteläkorealainen omaansa ja niin edelleen.”

Kaikkia tutkittuja yrityksiä yhdisti yksi asia: toimintatapojen ja määritelmien taustalla oli EU-sääntely. Esimerkiksi korealaiset ja japanilaiset yritykset noudattavat EU:n kattavaa kemiansektorin REACH-lainsäädäntöä.

Bradfordin tiimi huomasi myös toisen asian: yritykset ympäri maailman lobbasivat hallituksiaan muuttamaan kansalliset lait yhdenmukaisiksi EU-lakien kanssa.

”Yritykset haluavat, että EU:n standardit ja lait omaksutaan kansallisesti, koska ne haluavat tasavertaiset kilpailuasetelmat kotimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa”, selittää Bradford.

Esimerkiksi EU-maiden kanssa kauppaa käyvä jenkkiyritys joutuu nyt noudattamaan EU:n tiukkoja pelisääntöjä, mutta kotimarkkinoilla Yhdysvalloissa toimiva ei.

Sääntelyhalun taustalla ideologia ja historia

EU:n sääntelyvalta sai alkunsa, kun unionin silloiset jäsenmaat päättivät 1990-luvun alussa sisämarkkinoiden perustamisesta. Siihen saakka globaalit standardit olivat tulleet Atlantin toiselta puolelta. Roolit vaihtuivat nopeasti.

Sille on Bradfordin mukaan on useita syitä. Yksi niistä on ideologiset erot.

Eurooppalaiset eivät luota markkinoihin yhtä paljon kuin amerikkalaiset ja hallinnon väliintulo on eurooppalaisille paljon luontevampaa. Monissa maissa, kuten Ranskassa, valtion puuttumista markkinoiden toimintaan pidetään jopa välttämättömänä.

Kaikki eurooppalaiset puolueet ovat sitoutuneet säänneltyyn markkinatalouteen. Julkisella sääntelyllä on myös iso merkitys yksityisissä riita-asioissa.

Lisäksi EU:n sääntely perustuu lähestymistapaan, jossa riskiä säännellään, vaikka ehdotonta varmuutta riskistä ei ole. Riittää, että on perusteltu epäily esimerkiksi siitä, että tuote tai toiminta voi vahingoittaa ympäristöä tai vaarantaa kansalaiset.

”Kun EU harmonisoi esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä, se edistää samalla globaalisti omia ympäristöarvojaan”, lisää Bradford.

Mutta sääntelyhalun taustalta löytyy myös historiallisia syitä. Yksityisyyden suoja on Bradfordin mukaan tästä hyvä, joskin synkkä esimerkki. Natsit tunnistivat juutalaiset urkkimalla yksityisiä tietoja. Samoin Stasi valvoi Itä-Saksassa massamitoin yksittäisiä kansalaisia.

”Historia on opettanut eurooppalaisille yksityisyyden arvon, minkä vuoksi se on perusoikeus EU:ssa.”

Tämä kaikki näkyy vuonna 2018 voimaanastuneessa yleisessä tietosuoja-asetuksessa eli GDPR:ssä, joka vaatii yrityksiä huolehtimaan yksityisyyden suojasta.

”Google ja Facebook vastustivat GDPR:ää, mutta sen voimaantulon jälkeen asetuksesta on tullut maailmanlaajuinen standardi. Google hallitsee 90 prosenttia eurooppalaisista nettihauista, joten sillä ei yksinkertaisesti ollut muuta vaihtoehtoa.”

Vaikka EU-päätöksentekoa soimataan usein demokratian puutteesta, Bradford huomauttaa, että tilanne on parempi kuin Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain korkein oikeus on todennut, että poliittinen rahankäyttö on yksi sananvapauden muoto. Päätös avasi esimerkiksi vaalirahoituksen rahahanat. Yrityslobbauksen laajuuden pelätään vääristävän demokraattista päätöksentekoa pahasti. Brysselissä kansalaisyhteiskunnan painoarvo on tasapainoisempi.

Lisäksi EU-sääntely onnistuu usein rakentamaan koalitioita eri sidosryhmien välille. Esimerkiksi ympäristölainsäädännössä ympäristönsuojelua kannattavat kansalaisjärjestöt ovat pystyneet löytämään yhteisymmärryksen yritysten kanssa: harmonisoitu sääntely-ympäristö on myös yritysten etu.

Rohkeasti tekoälykisaan

Unionin globaali vaikutusvalta on viime vuosina Bradfordin mielestä vain kasvanut. EU-sääntelyn piiriin on tullut uusia alueita tai sääntelyä on tiukennettu tai viety pidemmälle. Yksi esimerkki on juuri yksityisyyden suojan sääntely.

”Lisäksi EU:n vaikutusvalta on kasvanut myös relatiivisesti sen takia, että muu ylikansallinen sääntely on kriisissä – WTO on toimintakyvytön ja Yhdysvaltain ja EU:n välinen kauppasopimus jäissä.”

Kehitys on antanut EU:lle lisää tilaa vaikuttaa kansainväliseen sääntelykehikkoon. ”Vaihtoehtoiset keinot luoda globaaleja standardeja ovat jumissa, EU on se ainoa”, summaa Bradford.

Professori nostaa esimerkiksi globaalin teknologisen kilpajuoksun. EU:lla on tunnetusti iso tuska saada eurooppalaiset yritykset pärjäämään tekoälykisassa.

”Koska EU pystyy omalla lainsäädännöllään vaikuttamaan siihen, miten peliä pelataan globaalisti, sen pitäisi tuoda EU:lle mielenrauhaa.”

Ennen kaikkea sen pitäisi toimia kannustimena investoida Euroopassa nykyistä huomattavasti enemmän teknologiasektoriin.

”Kunhan EU kehittää omat tasapainoiset pelisäännöt, niin on varmaa, että kisa käydään EU:n ehdoin.”

Kuinka käy Green Dealin?

Mutta EU:n vaikutusvallallakin on rajansa. Verotuksen ja pankkistandardien saralla unionin globaali valta on huomattavasti heikompi, sillä pääoma liikkuu paljon vapaammin kuin palvelut tai tavarat.

”EU:n on peräännyttävä myös muun lainsäädännön saralla silloin, kun muut keskeiset talousmahdit kokoavat joukkonsa EU-aloitetta vastaan”, huomauttaa Bradford.

Näin käy kuitenkin harvoin. Ja Bradford muistuttaa, että näissäkin tapauksissa kyse on tuskin koskaan totaalisesta häviöstä.

”EU:n aloitteet saavat aikaan usein globaalin paineen ja toimivat kannustimena laatia kyseisessä asiassa kansainvälistä sääntelyä. Esimerkiksi EU:n ja jäsenmaiden digiverosuunnitelmat saivat OECD:n heräämään.”

Aika näyttää, miten käy laajan ja kunnianhimoisen Green Dealin.

Bradfordin mukaan on vielä vaikea sanoa, kuinka tehokkaasti se pystyy muuttamaan kansainvälisiä käytäntöjä.

”Green Deal sisältää monia eri osa-alueita. EU:n vaikutusvalta puree luultavasti kiertotalouspuolella, kun kyseessä on vaikkapa tuotteiden valmistus. Kansainväliset yritykset muuttanevat tuotantoaan EU:n standardien mukaiseksi.”

Sen sijaan hiilitullien kaltaisten suunnitelmien suhteen tilanne on toinen. Ne herättävät niin suurta vastustusta ympäri maailman.

”Tämä ei tarkoita, etteikö EU:n kannattaisi lähteä taistoon. Uskon, että hiilitulleista on mahdollista saada WTO:n määräysten mukaiset. Tullien lainmukaisuus ei kuitenkaan välttämättä ratkaise ongelmia, koska WTO on nyt niin

Koronaepidemia on EU:n tulikoe

Mutta miltä näyttää tulevaisuus?

EU:ta haastetaan nyt ennennäkemättömällä tavalla. Brexit ja kasvava populistinen nationalismi sisältä, nouseva Kiina ja viimeisimpänä koronapandemia ulkoa. Onko EU:n hegemonia tiensä päässä?

Uhkia on Bradfordin mielestä liioiteltu. Brittien on yksinkertaisesti pakko noudattaa jatkossakin EU:n sääntöjä, koska lähes puolet Britannien viennistä suuntautuu EU-maihin.

”Ja mitä tulee Aasian nousuun, sen paremmin Kiina kuin muutkaan Aasian maat eivät ole osoittaneet kykyä tai halua korvata Eurooppaa globaalina sääntelyhegemonina.”

Brysselin valta on Bradfordin mukaan yllättävän kestävää ja joustavaa.

”Mutta EU:n globaali valta ei millään tavalla vapauta unionia sen omista haasteista. EU:n täytyy ratkaista, miten euroalueen arkkitehtuuria kehitetään ja vahvistetaan ja maahanmuuttopolitiikkaan saadaan kestävä ratkaisu.”

Nyt kaiken huomion vie luonnollisesti koronakriisi. COVID-19-pandemia voi parhaassa tapauksessa synnyttää uutta elämää eurooppalaiseen projektiin. Mutta se voi myös vahingoittaa EU:ta kohtalokkaalla tavalla.

Globaali sääntelyvalta ei auta EU:ta toimimaan yhdellä äänellä koronapandemian tai minkään muunkaan globaalin kriisin hoidossa. Bradford huomauttaa, että EU:lta puuttuvat yhä geopoliittiset työvälineet. Komissiolla ei ole toimivaltaa ottaa mitään todellista ”geopoliittista” roolia.

”On selvää, että EU tarvitsee paljon enemmän ulkopoliittisia muskeleita ja sisäistä yhtenäisyyttä. EU:n haasteita tämän suhteen ei tule mitenkään aliarvioida.”

Koronataistelussa vaikeusastetta lisää se, että EU:lla ei ole toimivaltaa puuttua jäsenmaiden terveydenhuoltoon tai kansalliseen turvallisuuteen. Voidaan vain koordinoida. Mutta sekin on voimakas työkalu, jos se aidosti otetaan käyttöön.

”EU:n tulisi ehdottomasti toimia yhtenäisesti koronaviruksen taltuttamiseksi”, Bradford painottaa.

Tämä on globaali kriisi, jossa sisäisesti yhtenäisen EU:n tulisi koordinoida muiden maiden kanssa määrätietoisesti toimenpiteensä niin matkustusrajoitusten, testaamisen, sairaanhoidon, tutkimustoiminnan kuin finanssitoimenpiteiden suhteen.

”Jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus pitäisi olla nyt itsestäänselvyys.”

Ylpeä eurooppalainen

Viimeiset 15 vuotta Yhdysvalloissa asunut Bradford itse katselee EU:ta ja Eurooppaa omien sanojensa mukaan ”samaan aikaan sekä ulkopuolisin että eurooppalaisin silmin.”

Suomessa varttuneella Bradfordilla on kaksoiskansalaisuus ja hän puhuu kolmelle lapselleen suomea. Kesät vietetään aina Suomessa.

Ennen Yhdysvaltoihin muuttoa Bradford opiskeli Ranskassa ja Saksassa ja on osa ensimmäistä eurooppalaista sukupolvea, joka on päässyt nauttimaan vapaasta liikkuvuudesta.

”Olen hyötynyt tästä suuresti ja se on vaikuttanut paljon maailmankatsomukseeni. Kuvailisin itseäni ylpeäksi eurooppalaiseksi.”

Sellaiseksi hän haluaa kasvattaa myös lapsensa. Bradford otti keväällä 2019 sapattivapaata yliopistosta ja muutti perheensä kanssa puoleksi vuodeksi Espanjaan kirjoittamaan kirjansa valmiiksi.

Bradford valitsi Espanjan, koska Yhdysvalloissa on hyödyllistä puhua espanjaa. Hän järjestää muutenkin viikon mittaisia ​​opintomatkoja Brysseliin ja Luxemburgiin, missä opiskelijat ovat tavanneet Euroopan parlamentin ja EU-tuomioistuimen jäseniä sekä EU-oikeuden parissa työskenteleviä asianajajia ja poliitikkoja.

EU antaa suomalaisille globaalia valtaa

Riippumatta kaikista puutteistaan, EU todennäköisesti pysyy tärkeänä voimana maailmantaloudessa, uskoo Brandfort.

”Jokainen maailman valtio pakotetaan nyt valitsemaan vaikutuspiirinsä. Kun muut vaihtoehdot ovat epävakaa Amerikka ja epädemokraattinen Kiina, on EU:lla ainutlaatuista tarjottavaa maailmalle”.

Mutta onko Brysselin sääntelyvallasta loppujen lopuksi maailmalle enemmän hyötyä vai haittaa? Sehän tulee kalliiksi ja rajoittaa innovaatioita. Moni näkee EU:n sääntelyimperiumin myös protektionistisena.

Bradford myontää, että liiallinen sääntely rajoittaa innovaatiota ja hidastaa talouden kehittymistä. EU-säädösten vaikutukset innovaatioihin ovat kuitenkin usein myönteisiä, koska ne pakottavat yritykset kehittämään tuotteita, jotka eivät ole vain ympäristöystävällisempiä, vaan myös kustannustehokkaampia.

”Vastuullisuuden ja luotettavuuden merkitys vain kasvaa. Yritykset haluavat, että asiakkaat voivat luottaa heidän tuotteisiinsa ja selkeät määräykset auttavat tässä”, uskoo professori.

Bradfordin mielestä loppusaldo jääkin usein reippaasti plussan puolelle. EU auttaa tekemään ilmasta puhtaamman, tuotteista ja ruoasta turvallisempia sekä parantaa tietosuojaa ja vähentää vihapuhetta kaikkialla maailmassa.

Hänellä on voimaannuttava viesti myös suomalaisille.

”Välillä keskustelussa tuntuu unohtuvan se, että eihän EU-regulaatio vain synny itsestään Brysselin koneistosta vaan sen takana ovat jäsenmaat ja heidän yksittäiset virkamiehensä.”

Mikään jäsenmaa ei yksin pysty muokkaamaan kansainvälisiä käytäntöjä, mutta EU:n kautta se onnistuu. Tämä pätee myös Suomeen.

”Pienet Pohjoismaat ovat vaikuttaneet paljon esimerkiksi EU:n ympäristösääntelyyn, ja näistä standardeista on tullut EU:n kautta globaaleja. Suomalaisten asiantuntemusta pystytään siis hyödyntämään globaalisti, kun toimimme EU:n kautta.”

Kirjoittaja on MustReadin Heli Satuli. 
​​​​​​​Tämän sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.