Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Taipuu muttei taitu – rahoitussektori selviää koronapandemiasta, mutta tappiot mitataan tuhansissa miljardeissa

MustRead: Taipuu muttei taitu – rahoitussektori selviää koronapandemiasta, mutta tappiot mitataan tuhansissa miljardeissa

K​oronapandemia on vähentänyt käteisen käyttöä kaikkialla maailmassa. Yhä useampi maksu tehdään nyt sähköisesti, mikä osaltaan on helpottanut pankkien palvelujen digitalistointia. Kuva: Shutterstock.com

​Rahoitusala oli aiempaa paremmin varautunut kriisiin ja rahaa on tarjolla ennätysmäärin, mutta viiden vuoden aikana menetettyjen tuottojen arvioidaan silti kipuavan jopa 3 000 miljardiin euroon. Finanssialan toipumiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka nopeasti talouselämä saadaan koronarajoitusten jälkeen jaloilleen.

​Lopullisen hintalapun ennakoidaan nousevan korkeaksi, mutta koronaviruksen vaikutukset pankkitoimintaan ovat toistaiseksi olleet odotettua lievempiä.

Syy on pankkien parempi varautuminen mahdollisiin poikkeusoloihin verrattuna etenkin vuosien 2007–2009 finanssikriisiin. Toisin sanoen pankeilla on ollut nyt käytössään suuremmat puskurit kuin edellisessä kriisissä.

Toinen syy finanssisektorin rauhallisuuteen on keskuspankkien ja muun muassa Euroopan unionin voimakas sitoutuminen koronasta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen ehkäisemiseen. Euroopan keskuspankki ei ole arkaillut kasvattaa pandemian taloudellisten vahinkojen torjumiseen tarkoitettua hätärahoitustaan: kesäkuussa rahoitusta nostettiin 750 miljardista eurosta 1 350 miljardiin euroon, joulukuussa edelleen 500 miljardilla 1 850 miljardiin euroon. 

Hätärahoituksen on tarkoitus jatkua ainakin vuoden 2022 loppuun. Lisäksi EKP jatkaa erillisessä ohjelmassa aloitettuja arvopaperien hankintoja 20 miljardilla kuukaudessa. 

Oman helpotuksensa koronan aiheuttamaan talousahdinkoon Euroopassa on tuomassa myös heinäkuussa 2020 EU-maiden johtajien hyväksymä, yhteensä 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti, jonka käytöstä eri EU-maissa ollaan vasta valmistelemassa päätöksiä. Nämäkin rahat alkavat näkyä eri EU-maissa investointeina vielä tämän vuoden kuluessa.

Atlantin toisella puolella presidentti Joe Biden ilmoitti vain muutamaa päivää ennen virkaanastujaisiaan uudesta, 1,6 biljoonan eli tuhannen miljardin euron suuruisesta koronaelvytyspaketista. Kongressin molempia kamareita hallitsevat demokraatit tukevat Bidenin aloitetta. 

Rahaa on siis tarjolla ennätysmäärin. 

Konkurssiaalto uhkaa

Talouskonsulttiyhtiö McKinsey & Companyn joulukuussa julkaiseman Global Banking Annual Review 2020 -raportin mukaan pankkien suurimmat riskit muodostuvat nyt siitä, kun koronan vuoksi säädetyt, määräaikaiset velkojen perintää koskevat poikkeuslait alkavat raueta tämän vuoden kuluessa.

Poikkeuslait säädettiin estämään yritysten konkursseja. Niiden raukeamisen seurauksena odotetaan konkurssiaaltoa, jonka tuomien luottotappioiden kasvua ei ole nähty vuosikymmeniin. 

Tarkkoja ennustuksia koronan vuoksi kaatuvien yritysten oletetuista määristä ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä. Tämä johtuu siitä, että varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten osalta korona on toimialasta riippuen kohdellut yrityksiä hyvin vaihtelevasti. Lisäksi hallitusten yrityksille suuntaamien tukitoimien onnistuminen on edelleen osin hämärän peitossa. 

Toinen McKinseyn raportissa esiin nostettu uhka on se, että vaikka pandemia näillä näkymin saadaan tänä vuonna kuriin rokotusten avulla, koronasta johtuva taantuma jatkuu vielä vuosina 2022–2024. 

Riippuen toteutuvasta skenaariosta globaalin pankkialan kumulatiiviset menetykset vuosina 2020–2024 asettuvat ennusteen mukaan 1,24 biljoonan ja 3,88 biljoonan euron välille. Todennäköisimpänä tasona raportti esittää noin 3 biljoonan euron tulonmenetyksiä viiden vuoden aikana.

Raportin mukaan kolme prosenttia pankeista, joiden osuus pankkien kokonaispääomasta on 0,6 prosenttia, voi päätyä tappioiden johdosta alle neljän ja puolen prosentin omavaraisuusasteeseen. Tämän kynnyksen alittaminen tarkoittaisi, että niiden elinkelpoisuus olisi uhattuna. 

Raporttia varten haastateltiin vuoden 2020 maaliskuun ja marraskuun välisenä aikana 14 000 eri alojen yritysjohtajaa eri puolilla maailmaa heidän odotuksistaan koskien koronapandemiasta selviytymistä. Niukka enemmistö heistä odotti, että korona kyetään lääketieteellisesti taltuttamaan vuoden 2021 kuluessa, mutta pandemiasta seuraa pidempiaikainen taantuma. 

Vastaavasti niukka vähemmistö otaksui, että koronan taltuttamisesta seuraa nopeasti voimakas nousukäänne ja taloudellisen aktiivisuuden palautuminen vähintään vuoden 2019 tasolle. 

Korona vauhdittaa pankkien digitalisaatiota 

Odotetusti yksi koronapandemian keskeisiä seurauksia on finanssialan yhä nopeampi digitalisoituminen. 

Keskeistä on tietenkin ollut lähikontaktien vähentäminen minimiin, mutta samalla korona on myös selkeästi vähentänyt käteisen käyttöä, mikä sekin on osaltaan pienentänyt fyysisten pankkipalvelujen tarvetta. Yhä useammin käteisen käytön korvaa mobiilimaksaminen, jonka vaihtoehdot lisääntyvät jatkuvasti. Tähän liittyy myös se, että pankkiautomaattien määrä on kääntynyt laskuun, koska niitä tarvitaan aikaisempaa vähemmän. Automaattien määrän ennakoidaan jäävän pysyvästi aiempaa pienemmäksi. 

Automatisointi ja vähittäispankkitoimintojen siirtäminen verkkoon on ollut finanssialalle myös keskeinen tapa leikata kuluja. Vaikka suurimman osan viime vuotta suljettuna pysyneitä konttoreita on ryhdytty muun muassa Keski-Euroopassa availemaan, niiden määrää on samalla pysyvästi vähennetty. 

Pankit ovat myös oppineet hyödyntämään nopeasti kehittyvää tekoälyteknologiaa sähköisen asiakaspalvelun kehittämiseksi ja sen painopisteiden kohdistamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tämä näkyy myös asiakastyytyväisyyden kasvuna. 

Koronan myötä viimeistenkin teknologiakriitikkojen on ollut pakko opetella verkkopankkien ja älypuhelinsovellusten käyttö, ja hekään tuskin palaavat koronaa edeltäviin käytäntöihin. 

Maailma toipuu, mutta hitaasti

Finanssialan toipuminen koronan seurauksista on suoraan sidoksissa siihen, kuinka hyvin muu talouselämä pääsee jaloilleen pandemian vähitellen hellittäessä. McKinseyn raportin mukaan on varauduttava siihen, että helpottuva tilanne alkaa näkyä talousluvuissa vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla.

Vuosi sen jälkeen, kun koronaviruspandemia arvioiden mukaan alkoi Kiinan Wuhanista, maailmassa on raportoitu jo lähes sata miljoonaa sairastunutta ja yli kaksi miljoonaa kuollutta. Hyviä uutisia on kuitenkin alkanut tippua yhä nopeammin: Tautiin sairastuneista ihmisistä lähes 70 miljoonaa on toipunut, ja ennätysajassa kehitettyjen rokotteiden jakelu on alkuhankaluuksista huolimatta päässyt alkuun. 

Tähän mennessä 52 miljoonaa ihmistä on jo ehtinyt saada rokotuksen, ja uusia rokotuksia annetaan uutistoimisto Bloombergin mukaan tällä hetkellä 2,35 miljoonaa kertaa päivässä. 

Vaikka rokotteita tarvittaisiin nyt paljon enemmän kuin valmistajat kykenevät niitä toimittamaan, EU:n komissio ilmoitti asettaneensa tavoitteeksi sen, että kesäkuuhun mennessä vähintään 70 prosenttia EU-maiden aikuisväestöstä on rokotettu koronaa vastaan. 

Kiistellystä rokotepassista apua?

Samaan aikaan rokotustahdin kasvun myötä maailmalla on alkanut myös keskustelu siitä, voitaisiinko rokotustodistuksilla ryhtyä asteittain purkamaan koronan aiheuttamia liikkumisrajoituksia ja karanteenimääräyksiä rokotettujen osalta. Matkailun ja yhteiskunnan toimintojen avaaminen niille, jotka eivät enää muodosta muille tai itselleen tartuntauhkaa, nopeuttaisi talouden paluuta normaaleille raiteilleen. 

Rokotuspassien käyttöönottoa on myös kritisoitu. Yhden kannan mukaan palvelujen avaaminen vain rokotetuille vesittäisi tehokkaasti väitteen rokotteen ottamisen vapaaehtoisuudesta. Oma eettinen kysymyksensä nousisi myös niiden osalta, jotka eivät terveyssyistä voi lainkaan ottaa rokotusta. 

Duke -yliopiston bioetiikkaan erikoistunut professori Nita Farahany varoitti joulukuussa MIT Technology Review -verkkojulkaisun haastattelussa, että palvelujen avaaminen vain rokotetuille lisäisi entisestään yhteiskunnallista polarisaatiota ja syrjintää.

Matkailutuloista voimakkaasti riippuvainen Kreikka ehdotti tammikuun alussa EU-maat kattavan yhteisen rokotustodistuksen käyttöönottoa. Rokotuspassia Euroopassa ovat kannattaneet myös Belgia, Portugali, Espanja, Tanska ja Islanti. Ainakin toistaiseksi muun muassa Ranska ja Saksa ovat kuitenkin suhtautuneet rokotepassiin varauksella. Suomi ei toistaiseksi ole ottanut kantaa rokotepassiin, mutta Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan Suomi kannattaa yhteensopivaa eri EU:n jäsenmaissa hyväksyttyä rokotustodistusta.

EU:n laajuisen koronarokotepassin käyttöönotto edellyttäisi poliittista päätöstä EU-tasolla. Komissio on luvannut asiaa koskevan suunnitelman vielä tammikuun aikana. Jo nyt on kuitenkin selvää, että passin käyttöönotto vaatisi kansallisten lakien muuttamista osassa jäsenmaista, ja tämä ottaa aikaa. 

Suurista teknologiayrityksistä ainakin Microsoft on jo ryhtynyt tutkimaan mahdollisuuksia sähköisten rokotustodistusten tuomiseksi markkinoille. 

Jo viime vuoden puolella muun muassa Lufthansa, Virgin Atlantic ja Swiss International Air -lentoyhtiöt ryhtyivät kokeilemaan Maailman talousfoorumin tukemaa CommonPass-nimistä sähköistä terveystodistusta matkustettaessa sellaisiin maihin, joissa negatiivinen koronatesti on maahantulon edellytys. Samaa ohjelmaa voidaan käyttää myös sähköisenä rokotustodistuksena. Vastaavaa TravelPass –terveystodistussovellusta on rahoittamassa myös Kansainvälinen ilmailukuljetusliitto IATA. 

Finanssialan kannalta uusien sovellusten käyttöönotolla on yksi tavoite yli muiden: talous on saatava jaloilleen niin pian kuin mahdollista. Rokotepassi tarkoittaisi yksinkertaisesti välivaihetta, jossa palvelujen avaaminen olisi mahdollista osalle väestöstä jo ennen kuin laumasuojan kannalta riittävä osuus ihmisistä on ehditty rokottaa.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 21.1.2021. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.