Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Asuntokauppa toennut koronasta odotettua paremmin

MustRead: Asuntokauppa toennut koronasta odotettua paremmin

Asuntojen hinnat ovat pysyneet Suomessa keskimäärin ennallaan verrattuna viimevuotiseen tasoon. Kuva: Shutterstock.com

Koronapandemian ensimmäisen aallon iskettyä täydellä voimalla viime keväänä asuntomarkkinoilla nähtiin ympäri Euroopan selkeä pudotus, jossa asuntokauppojen määrä romahti jopa kolmanneksella. Kesään mennessä paniikki alkoi kuitenkin hellittää samalla, kun pandemian mukanaan tuomat elämäntapamuutokset alkoivat konkretisoitua uudenlaisina asumistarpeina. 

Yksi keskeisiä muutoksia on ollut etätyön merkittävä lisääntyminen. Esimerkiksi Belgiassa jo tuhannet ihmiset ovat muuttaneet etäämmälle kaupunkien keskusta-alueilta asuntoihin, joissa on tilaa erilliselle työhuoneelle. Samanlainen trendi on ollut nähtävissä myös Suomessa, jossa omakotitalojen kauppa nousi Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan kesäkuussa kaksi prosenttia yli viime vuoden tason. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nettomuuttovirta kaupunkeihin olisi vaihtamassa suuntaansa. 

Etätyöskentelyn lisääntyminen on vaikuttanut toiseenkin uuden asunnon valintakriteeriin. Monissa organisaatioissa on arvioitu pakon sanelemana aloitetun etätyöskentelyn ja videokokousten olevan toimiva ratkaisu myös sen jälkeen, kun pandemiasta on tulevaisuudessa selvitty.  

Monet tietotyötä tekevät asunnonvaihtajat ovat siis entistä vapaampia siirtymään vaikka kokonaan toiselle paikkakunnalle töiden häiriintymättä. Varsinkin kalleimmilla metropolialueilla Euroopassa tämä on johtanut siihen, että ihmiset muuttavat halvempien neliöiden perässä pienempiin kaupunkeihin tai kokonaan kaupunkien päivittäisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelle.   

Suomessa asuntokauppa lähes viimevuotisella tasolla 

Muualla Euroopassa tapahtuva kehitys näkyy myös Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asuntojen hinnat ovat pysyneet maassa keskimäärin ennallaan verrattuna viimevuotiseen tasoon. Helsingin seudulla hinnat ovat kohonneet 2,1 prosenttia ja muualla maassa laskeneet 1,8 prosenttia. 

Suomen kiinteistönvälittäjät SKVL:n tuoreen raportin mukaan kolme neljännestä sen jäsenyrityksistä kertoi syyskuun lopussa, että asuntojen kysyntä on palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle tai jopa ylittänyt sen. Syynä pidetään kevään notkahduksen jälkeensä jättämää painetta, mutta kysyntään vaikuttaa myös koronan myötä muuttuneet asumistarpeet aivan kuten muuallakin Euroopassa. Kovin kysyntä kohdistui syyskuussa hyväkuntoisiin omakotitaloihin, joita ei ole markkinoilla tarpeeseen nähden riittävästi. 

”Asuntolainojen kysyntä ja myöntäminen on nyt palannut lähes viimevuotiselle tasolle”, vahvistaa ekonomisti Olli Tuomikoski Suomen Pankin rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta MustReadille.  

”Se tarkoittaa, että emme ole palanneet viimevuotiseen kasvuvauhtiin, mutta emme myöskään ole menossa alaspäin”, hän tähdentää. 

Finanssivalvonta reagoi nopeasti asuntokaupan jäähtymiseen 

Finanssivalvonta on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan asuntolainojen myöntämistä. 

”Palautimme kesäkuussa kotitalouksiin sovellettavan enimmäisluottosuhteen eli lainakaton 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille”, kertoo johtava riskiasiantuntija Torsten Groschup Finanssivalvonnasta MustReadille.  

Hänen mukaansa epävarma taloustilanne alkoi näkyä keväällä vähentyneinä asuntokauppojen ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen määrinä, vaikka asuntomarkkinoilla ei ollut nähtävillä ylikuumenemisen uhkaa. Koronaepidemian mukanaan tuoma taloudellinen epävarmuus säikäytti ja sai monet asunnonostajat lykkäämään suunnitelmiaan tuonnemmaksi. 

Suomen lainakattosäädökset eivät perustu EU-tason sääntöihin vaan ovat osa kansallista pankkisääntelyä.  

”Lainanottajiin kohdistuvaan lainakattosääntelyyn ei ole Eurooppa-tason normeja, vaan se on edelleen osa kansallista sääntelyä”, Groschup kertoo.  

”Muissa EU-maissa on käytössä muun muassa LTI-järjestelmä eli Loan to income, jossa lainan määrän ja tulojen suhdetta säädellään. Lisäksi joissakin maissa on käytössä DSTI eli Debt service to income, jossa lainanhoitomenojen ja tulojen suhdetta säädellään, sekä DTI eli Debt to income, jossa puolestaan velkojen ja tulojen suhdetta säädellään.” 

Lue koko juttu MustReadista.

Juttu on julkaistu MustReadissa 1.10.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.