Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Fintech siirtää loputkin raha-asiat mobiililaitteisiin

MustRead: Fintech siirtää loputkin raha-asiat mobiililaitteisiin

​Digitalisaation korvatessa yhä suuremman osan aikaisemmin ihmisvoimin rahoitusalalla tehdystä työstä, uudesta finanssiteknologiasta tulee yhä keskeisempi osa koko rahoituslan toimintaa. Rahansiirroista ja mobiilimaksamisesta siirrytään yhä uusiin palveluihin. Tästä kertovat muun muassa sijoitustoiminnan robotisoituminen ja tekoälysovellusten kasvava käyttö vakuutustoiminnassa. EU näkee fintechin edistämisen keskeisenä osana maanosan odotettua digitalisoitumista.

Finanssiteknologiasta eli fintechista on kasvamassa yhä keskeisempi osa laajempaa kansainvälistä digitaalisaatiokehitystä. Toimiala on maailmalla kovassa nousussa, ja esimerkiksi Euroopassa alan investoinnit lisääntyivät viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 245 prosenttia. 

Älypuhelinten käyttäjistä noin 63 prosentilla on puhelimessaan vähintään yksi finanssisovellus. Jo vuonna 2017 älypuhelin- ja tablettisovellusten käyttöä seuraava App Annie -verkkosivusto raportoi, että kuluttajat käyttivät finanssisovelluksiaan globaalisti vähintään 200 miljardia kertaa vuodessa. 

Vaikka monet digitaaliset palvelut ovat ainakin toistaiseksi saatavissa myös pöytäkoneille, älypuhelinsovellukset nähdään tulevaisuudessa tärkeimpänä asiakasrajapintana. Vuoteen 2025 mennessä internetin käytöstä noin 72 prosenttia ennakoidaan tapahtuvan mobiililaitteiden välityksellä.

Fintech laajenee uusille toimintasektoreille

Fintech-yrityksillä tarkoitetaan yleensä mobiilialustoilla eli pääasiassa älypuhelinohjelmistojen kautta toimivia finanssiyrityksiä, joiden toiminta on keskittynyt maksupalveluihin, talletuksiin ja luottoihin. 

Yksi ensimmäisiä globaalisti läpi lyöneitä fintech-yrityksiä oli maksupalveluyritys Paypal. Sitä oli kehittämässä myös Elon Musk, joka tunnetaan nykyään paremmin Tesla-sähköautojen, SpaceX-avaruusohjelman ja Hyperloop-junakonseptin innovaattorina. 

Mobiilimaksaminen lisää osuuttaan kaikesta maksamisesta. Markkina- ja kuluttajatietoa tuottavan Statistan mukaan mobiilisovellusten kautta maksettiin vuonna 2019 maailmanlaajuisesti jo lähes biljoona eli tuhat miljardia euroa. 

Mordor Intelligence -tutkimusyhtiö ennustaa mobiilimaksamisen osuuden kiihtyvän ja kasvavan lähes neljään biljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä merkittävimpiä toimijoita mobiilimaksamisen kentällä ovat Google, Paypal, Visa, American Express, Wechat Pay ja Alipay.

Lisäksi muun muassa Invesdorin, Kickstarterin, Patreonin tai Gofundmen kehittämien digitaalisten joukkorahoitussovellusten käyttö kasvaa koko ajan perinteisen pankkirahoituksen vaihtoehtona. Voimakkaassa kasvussa ovat lisäksi sovellukset, joilla kuluttajat voivat tosiaikaisesti budjetoida ja seurata rahankäyttöään.

Rahansiirtojen, mobiilimaksamisen ja joukkorahoituksen ohella finanssiteknologia-alan nopeimmin kasvavia sektoreita ovat tekoälyyn perustuva, robotisoitu sijoitustoiminta ja vakuutustoiminta. Tätä finanssiteknologian sektoria kutsutaan usein englanninkielisellä lyhennyksellä insurtech tai instech. 

Innovatiivisimmat vakuutusyhtiöt ovat ryhtyneet kokeilemaan vakuutus- ja korvaushakemusten käsittelyssä menettelyä, jossa ne hyödyntävät keinoälyä.

Esimerkiksi kolariin joutunut asiakas voi lähettää suoraan onnettomuuspaikalta puhelimellaan kuvat auton vahingoista vakuutusyhtiölle. Kuvat siirtyvät tekoälyä hyödyntävään tietojärjestelmään, joka analysoi vahinkojen suuruuden automaattisesti aina vaurioituneen auton arvosta korjauksen kustannuksiin. Järjestelmä lähettää välittömästi asiakkaalle valmiin laskelman auton korjauksesta, asiakkaan omavastuusta tai mahdollisesta lunastuksesta. 

Diginatiivit ovat valtava asiakaspotentiaali

Yksi tällaisen tekoälyyn perustuvan vakuutusjärjestelmän kehittänyt yhtiö on yhdysvaltalainen startup-yritys Lemonade. Sen keskeinen idea oli rakentaa vakuutusten käsittelyyn täysin automaattinen, tekoälyyn perustuva järjestelmä, joka toimii täysin älypuhelinsovelluksen kautta.

Samalla yhtiö kykenee säästämään merkittävästi sekä vakuutussopimusten että korvausvaatimusten käsittelykuluissa. 

Lemonaden toimitusjohtaja Daniel Schreiber kertoi jo vuonna 2017 Financial Timesissa, että yhtiö oli maksanut korvauksen varastetusta Canada Goose -untuvatakista kolmessa sekunnissa sähköisen korvaushakemuksen saapumisesta. Schreiberin mukaan tämä oli rutiinia. 

Käytännössä kaikki tapahtuu automaattisesti. Vakuutuksen voi ottaa älypuhelimella muutamassa sekunnissa ja korvaushakemukset tehdään yhtä lailla älypuhelimella niin, että rahat ovat tilillä lähes heti. Yhtiön palvelusten hyödyntämisestä on tehty asiakkaille mahdollisimman helppoa. Vakuutuksen voi ottaa vaikka kuukaudeksi kerrallaan ja sen voi myös helposti irtisanoa.

Viime vuonna Lemonade laajeni Yhdysvalloista Saksaan. Schreiberin mukaan vakuutusalalla on globaalisti valtava nuorten diginatiivien asiakkaiden potentiaali, sillä perinteisten vakuutusyhtiöiden toimintamallit ovat heille niin vieraita. Kun palvelun pääsee ostamaan älypuhelimella, tilanne muuttuu täysin päinvastaiseksi.

Finanssialan digitalisoitumisen edellytys on asiakastyytyväisyys

Vaikka fintech-alalla syntyy jatkuvasti uusia startup-yrityksiä, myös perinteiset pankit ja rahoitusalan yritykset siirtävät palvelujaan enenevässä määrin mobiilisovelluksiin. Tämä on ollut vastaus kasvavaan kysyntään. 

Rahoitusalan digitalisoituminen on ollut erityisen näkyvää Pohjoismaissa ja Suomessa, jossa pankkien perinteiset konttorit alkavat olla harvinaisuuksia. Muun muassa Brysselissä, Berliinissä tai Pariisissa pankkeja on edelleen joka kaupunginosassa. Kuitenkin myös Keski-Eurooppa on ottamassa Pohjoismaita kiinni ja rahoitusalan palvelut siirtyvät enenevässä määrin mobiilisovelluksiin.

Fintech-vallankumousta voidaan perustella monin tavoin, mutta keskeisin selitys on varsin yksinkertainen. Uusi teknologia mahdollistaa rahoituspalvelujen saatavuuden kaikkialle, missä älypuhelin toimii samalla kun palvelujen käytöstä on tullut yhä helpompaa. Käytännössä yhä suurempi osa raha-asioihin liittyvistä palveluista on jo nyt siirtynyt taskuumme, koska juuri sitä suurin osa kuluttajista haluaa. 

Käteistaloudesta suoraan mobiilitalouteen

Vaikka elämä ilman pankkitiliä tuntuu länsimaissa kaukaiselta ajatukselta, miljardeille ihmisille se on edelleen arkipäivää. Maailmanpankin arvion mukaan maapallolla arvioidaan olevan edelleen vajaat pari miljardia ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä eikä niin ollen pääsyä normaalien pankkipalvelujen piiriin. Heille ainoa raha on käteistä ja jos sitäkään ei ole, esimerkiksi ainoa keino huolehtia ravinnon saannista on tuottaa itse oma ruokansa.

Samalla tavalla kun monissa kehittyvissä maissa viestintäteknologia ei kaupunkeja lukuunottamatta koskaan sisältänyt lankapuhelinvaihetta vaan niissä siirryttiin suoraan mobiililaitteisiin, myös tavallisten kansalaisten pankkipalvelut ovat hyppäämässä perinteisen rahalaitosten yli suoraan mobiiliteknologiaan. 

Perinteisiä pankkipalveluja korvaavat sovellukset, joilla voidaan vastaanottaa palkkoja ja suorituksia sekä maksaa laskuja luovat yhä suuremmalle osalle väestöstä mahdollisuuden siirtyä käteistaloudesta suoraan mobiilitalouden piiriin.

Sovellukset mahdollistavat myös mikrolainamarkkinat ihmisille, joiden on asuinmaansa puutteellisten henkilö- tai luottotietorekisterien johdosta mahdotonta hakea tavallista lainaa. Konsulttiyritys Accenture arvioi vuonna 2019, että näiden perinteisten pankkipalvelujen ulkopuolelle jääneiden markkinoiden globaali potentiaali on noin 320 miljardia euroa vuodessa. 

Finanssiteknologiayritykset kiinnostavat sijoittajia

Finanssiteknologia-alan pitkän tähtäimen kasvumahdollisuudet ainakin tällä hetkellä lähes rajattomilta ja uusia palveluja on moniin muihin teknologioihin verrattuna suhteellisen helppo skaalata maailmanlaajuiseksi. Markkinoita uusille sovelluksille riittää, maailmassa lasketaan tällä hetkellä olevan käytössä noin 3,5 miljardia älypuhelinta, mikä käsittää noin 45 prosenttia maailman väestöstä.

Tämä näkyy alan yrityksiin tehtyjen sijoitusten määrissä: Hexgn -tutkimusyhtiön julkaiseman Global Startup Funding -raportin mukaan vuonna 2019 fintech-startupit maailmanlaajuisesti keräsivät suurimman alakohtaisen siivun eli yli 39 miljardia euroa kaikesta vuoden aikana startupeille jaetusta 250 miljardin euron rahoituksesta. Heti perässä tuli terveysteknologiasektori, joka keräsi 38 miljardia euroa.

Finanssiteknologiayrityksiä palvelevan Fintech Farm -konsulttiyrityksen mukaan Suomessa fintech-kasvuyrityksiin on tähän mennessä sijoitettu noin 450 miljoonaa euroa ja tästä kolmannes yksinomaan vuonna 2019.

EU haluaa maailman finanssiteknologian kehityksen kärkeen – turvallisesti

EU:n lähtökohta on uusien innovaatoiden tukeminen ja pyrkimys lisätä eurooppalaisen finanssiteknologian kilpailukykyä amerikkalaisten ja kiinalaisten paineessa. Toisaalta unioni haluaa myös huolehtia siitä, että teknologiat suunnitellaan turvallisiksi ja että ne täyttävät eurooppalaisen kuluttajasuojan vaatimukset. 

Maaliskuussa 2018 edellinen, Jean-Claude Junckerin johtama komissio julkisti EU:n virallisen finanssiteknologia-toimintasuunnitelman. Siinä nähtiin, että fintech on oleellinen osa EU:n tukemaa finanssialan digitalisaatiota. Nykyinen, Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio on julistanut digitalisaation yhdeksi unionin keskeisistä tavoitteista.

Digitalisaation katsotaan helpottavan EU:n Green Dealin ilmastotavoitteiden toteuttamista, lisäävän EU:n kilpailukykyä ja parantavan EU-kansalaisten tasa-arvoa. Von der Leynenin komissio perusti vuodenvaihteessa digitalisaatioita ja sen sääntelyä varten komission rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinunionin pääosastolle (FISMA) kokonaan uuden Digital finance -yksikön. Sen keskeisenä tehtävänä on vastata finanssialan digitaalipalveluja, kyberturvallisuutta ja virtuaalivaluuttoja koskevien normien kehittämisestä EU-maissa.

Yhteisen säädöspohjan kehittäminen eurooppalaiselle finanssiteknologialle on tärkeää erityisesti siksi, että tällöin päästään nopeuttamaan, yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan uusien innovaatioiden ja sovellusten lupamenettelyjä.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 21.9.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.