Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > MustRead: Huutokauppaa koronarokoteyhtiöistä ja miljardeja vihreään teknologiaan – EIP:n pääsihteeri Marjut Falkstedt tekee työkseen Euroopasta parempaa paikkaa kaikille

MustRead: Huutokauppaa koronarokoteyhtiöistä ja miljardeja vihreään teknologiaan – EIP:n pääsihteeri Marjut Falkstedt tekee työkseen Euroopasta parempaa paikkaa kaikille

​EIP:n pääsihteerin Marjut Falkstedtin mukaan eurooppalainen yhteistyö toimii kaikkien eduksi. Kuva: EIP

​Marjut Falkstedt lähti Karjalohjalta nuorena idealistina Euroopan ytimeen. Nyt hän on Euroopan investointipankin pääsihteeri ja avainpaikalla päivittäin muuttuvassa taistelussa koronaviruksen aiheuttamia vahinkoja vastaan. Pitkällä aikavälillä hän näkee ilmastonmuutoksen torjunnan rahoituksen edelleen EIP:n keskeisenä tehtävänä.

”Tällä hetkellä hyvin tärkeäksi noussut lääkekehitykseen suuntautuva rahoitus,” sanoo Marjut Falkstedt.

Euroopan investointipankki EIP:n pääsihteeri seuraa Euroopan selviytymistä koronaviruksen aiheuttamasta taloudellisesta kurimuksesta etulinjasta. Erään koronavirukseen rokotetta kehittävän yrityksen maailmanlaajuiseen julkisuuteen nousseet vaiheet kuvaavat esimerkkinä hyvin meneillään olevaa tilannetta.

EIP hyväksyi 23. maaliskuuta alustavasti 75 miljoonan euron pääomasijoituksen koronavirukseen rokotetta kehittävään saksalaiseen Curevac-yhtiöön. Kysymys on samasta yrityksestä, jonka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto yritti Die Welt -lehden mukaan maaliskuussa ostaa siirtääkseen yhtiön koronavirukseen kehittämän mRNA-rokotetutkimuksen ja sen mahdolliset tulokset Yhdysvaltoihin.

Valkoinen talo kiisti yrityksen, mutta Saksan hallitus vahvisti suunnitelman olemassaolon.

Yhdysvaltojen hankkeesta suivaantunut EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi tällöin tukea Curevacia EU:n varoin pitääkseen yhtiön toiminnot Euroopassa, vaikka todellisuudessa komission puheenjohtajalla ei ollut valtuuksia päättää asiasta. Siksi EIP:n oli tehtävä asiasta erillinen päätös jälkikäteen.

Yhden rokotekehitysyhtiön saama raha on kuitenkin pisara meressä. Vastauksena koronaviruksen aiheuttamaan akuuttiin avuntarpeeseen EIP päätti ensin 16. maaliskuuta 40 miljardin euron nopean avun rahoituspaketista EU-maille. 

Kuukautta myöhemmin pankin hallitus päätti uuden uudesta 25 miljardin euron vakuusrahastosta mahdollistaakseen 200 miljardin lisärahoituksen keräämisen. Tämä on osa EU:n laajempaa tukikokonaisuutta koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen torjumiseen EU-maissa. 

Falkstedt uskoo, että maanosa kykenee vastaamaan pandemian kaltaiseen kriisiin tehokkaammin yhdessä kuin kukin maa erikseen. Tosin toistaiseksi asia on näyttänyt olevan pikemminkin päinvastoin: EU-maat ovat kukin kasanneet nopeasti omia, massiivisia tukipakettejaan, kun taas neuvottelut EU-tason toimista ovat osoittautuneet vaikeiksi ja hitaiksi.

Idealistina Eurooppaan

Karjalohjalta kotoisin oleva Falkstedt kertoo MustReadille kipinän eurooppalaisuuteen syntyneen jo varhain.

”Jo silloin kun kävin Lohjalla lukiota ja opiskelin kieliä, minua oli itsestään selvää, että haluan muuttaa ulkomaille ja nähdä maailmaa. Euroopan kulttuuri ja perinteet vetivät puoleensa”, Falkstedt muistelee. 

”Niinpä hakeuduin jo yhdeksäntoistavuotiaana Saksaan opiskelemaan.”

Falkstedtia kiinnostivat erilaiset yhteiskunnat, eurooppalainen yhteistyö ja sen kehittäminen. Hän tunnustautuu nuoruuden idealistiksi, joka mietti miten Euroopan maat voisivat olla lähempänä toisiaan. 

Vaikka Eurooppa on maantieteellisesti niin pieni maanosa, se oli edelleen 1990-luvun alussa täynnä rajoja, joita ylitettiin vain passintarkastusten kautta. Länsi-Saksa, Hollanti, Ranska, Belgia ja Luxemburg olivat sopineet Schengenin pikkukaupungissa Luxemburgissa rajavalvonnasta luopumisesta jo vuonna 1985, mutta Schengenin sopimusta alettiin soveltaa vasta kymmenen vuotta myöhemmin. 

”Kaikki oli paljon hankalampaa”, Falkstedt muistelee.

”Silloin piti olla viisumit ja oleskeluluvat ennen kuin pääsi tekemään oikeastaan yhtään mitään.”

Taloustiedettä ja rahoitusta Saksassa opiskellut Falkstedt pääsi töihin Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosastolle Brysseliin vuonna 1996, vuosi sen jälkeen kun Suomi oli liittynyt EU:hun. 

Hän oli seuraavien 17 vuoden aikana mukana muun muassa suunnittelemassa uusia tukimuotoja EU-maiden infrastruktuurihankkeille, kehittämässä rahoitusohjelmia pienille ja keskisuurille yrityksille sekä hoitamassa Euroopan komission otto- tai antolainausta.

”Silloin todella tuntui siltä, että todella kykenen vaikuttamaan johonkin.”

Lasikatot rikki 

Vuonna 2013 Falkstedt siirtyi Euroopan investointipankin alaiseen Euroopan investointirahastoon EIR:aan Luxemburgiin, ja parin vuoden päästä hänet kutsuttiin Euroopan investointipankin EIP:n apulaispääsihteeriksi. 

Maaliskuun alussa 2018 hän nousi EIP:n pääsihteeriksi – ensimmäisenä suomalaisena. Samalla räsähti rikki investointipankin lasikatto, sillä Falkstedt oli myös ensimmäinen nainen pankin pääsihteerinä. 

Myöskään EIP ei tuolloin ollut tunnettu tasa-arvoisista nimityksisään. Pankki sai vuonna 2018 jopa Euroopan oikeusasiamieheltä kehotuksen edistää tasa-arvoa organisaatiossaan, josta oli käytännössä muodostunut herrakerho. 

”Asiat ovat muuttuneet aivan tavattomasti viimeisen parin vuoden aikana. Esimerkiksi minun tullessani pankkiin EIP:n hallituksessa ei ollut yhtään naista. Nyt naisia on kolme kahdeksasta tämänhetkisestä jäsenestä,” Falkstedt ynnää. 

Falkstedt kuitenkin muistuttaa, että kun lasketaan sukupuolijakaumaa pankin hallintoelimissä, poliittiset nimitykset ja muut virkanimitykset ovat kaksi eri asiaa. Pankin omistavien jäsenvaltioiden nimitykset pankin johtoon ovat asioita, joihin EIP ei itse voi vaikuttaa. 

Muun muassa pankin korkein päätöksentekoelin eli EIP:n valtuusto koostuu EU-maiden valtionvarainministereistä, jotka valitaan kussakin maassa niiden omien poliittisten käytäntöjen mukaan.

Falkstedtin mukaan osasyynä siihen, miksi hän itse vaihtoi vuonna 2013 komissiosta Euroopan investointirahastoon oli se, että komissiossa ei enää ollut näkyvissä realistisia etenemismahdollisuuksia.

”Komissiossa taisi todella tulla se kuuluisa lasikatto vastaan”, hän muistelee motiivejaan vaihtaa Brysselistä Luxemburgiin.

Myös komissio sai jouluna ensimmäisen naispuolisen puheenjohtajan, kun saksalaisen Ursula von der Leyenin komissio aloitti työnsä. 

Pankin arjen on pyörittävä kaikissa tilanteissa

Pankin oman toimenkuvauksen mukaan Falkstedtin johtama pääsihteeristö vastaa pankin päätöksentekoprosessin toteutuksesta ja valvonnasta sekä kaikkien hallintoelinten sihteeristöpalveluista. 

Se määrittelee institutionaalisen strategian, muun muassa toimintasuunnitelman, ja tekee taloudellisia analyyseja EIP:n toiminnan ja suunnitteilla olevien uusien rahoitustuotteiden työllisyys- ja kasvuvaikutuksista. 

Pääsihteeristö koordinoi ja kehittää pankin suhteita EU:n toimielimiin, kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja kehitysrahoituslaitoksiin sekä kansalaisjärjestöihin. Lisäksi se huolehtii pankin viestinnästä ja yhteiskuntavastuusta. Tämän lisäksi se valvoo pankin neuvontapalveluja ja aluetoimistoja.

Valtaosa, 90 prosenttia pankin myöntämistä luotoista käytetään EU-maiden sisällä toteutettaviin projekteihin. 

Suomessa EIP on viime vuosina muiden hankkeiden muassa rahoittanut 100 miljoonalla eurolla Oulun Energian tänä vuonna valmistuvaa CPH-S-biovoimalaitoshanketta, 450 miljoonalla eurolla Länsimetron jatketta ja 500 miljoonalla eurolla Nokian 5G-verkkojen kehittämistä. 

“Euroopan ilmastopankki”

Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovatkin olleet viime vuosina ilmastonmuutoksen torjunnan ja uusiutuvan energiantuotannon murroksen rahoittaminen. 

”Jo monta vuotta yksi tärkeimmistä investointikohteista on ollut ilmastonmuutokseen liittyvät projektit. Viime vuosina ne ovat edustaneet noin neljännestä pankin rahoittamista sijoituksista,” Falkstedt laskee.

“Kutsunkin EIP:tä mielelläni Euroopan ilmastopankiksi”.

Falkstedt pitää tuulivoimaan investoimista hyvänä esimerkkinä EIP:n toimimisesta uuden teknologian käyttöönoton katalysaattorina. Käytännössä kaikki tuulipuistot esimerkiksi Belgian ja Hollannin edustan merialueilla ovat EIP:n rahoittamia. 

“Nythän tuulienergia alkaa olla jo aika valmista. Se toimii markkinaehtoisesti eikä enää tarvitse samalla tavalla tukirahoitusta kuin aikaisemmin. Muun muassa Hollanti ja Saksa kykenevät rakentamaan uudet tuulivoimapuistonsa kokonaan ilman julkista tukea”, Falkstedt muistuttaa.

”Meille on ollut erittäin tärkeää, että olemme kyenneet auttamaan kokonaan uuden energiantuotantoteknologian Euroopassa alkuun”.

Falkstedtin mukaan EIP:n on mahdollista osallistua poikkeuksellisen innovatiivisiin projekteihin ja mennä mukaan uuden teknologian hankkeisiin, joihin muut pankit eivät lähde, koska taloudellisten riskien hallinnan kannalta niiden käyttämästä tekniikasta ei ole riittävästi kokemusta.

”EIP voi tehdä suoria riskisijoituksia tai pienemmissä hankkeissa osallistua näiden rahoituksen rakentamiseen yhdessä perinteisten pankkien kanssa,” hän kertoo.

Enemmän kuin poliitikkojen hyllyvirka 

Suomalaisista kokoomusta edustaneet Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb ovat kukin vuorollaan palvelleet EIP:n hallituksessa. Nimitys on Suomessa helposti leimattu poliittiseksi palkintoviraksi, jossa päästään kasvamaan korkoa isompiin kansallisiin tehtäviin. 

Falkstedtin mukaan EIP:n hallituksen jäsenyys on kuitenkin täysipäiväistä työtä, joka vaatii paljon perehtymistä. Maailman suurimman ylikansallisen investointipankin projektirahoituksen ymmärtäminen ja riskienhallinnan lainalaisuuksien sisäistäminen on EIP hallituksen jäsenten työssä aivan keskeistä. 

Se, että hallitukseen valitaan kokeneita poliitikkoja, on perusteltua jo siitäkin syystä, että he joutuvat neuvottelemaan muun muassa suoraan EU-komissaarien ja jäsenmaiden hallitusten kanssa. 

“Kertoo todellisesta tietämättömyydestä, jos kuvittelee, että joku muu tekisi hallituksen jäsenten työt heidän puolestaan. Vaikka kuinka muuta väitettäisiin, näiden yhteyksien ylläpitämistä helpottaa, jos sattuu olemaan vaikkapa maansa aikaisempi ministeri” Falkstedt perustelee.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead.

Tämän sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.