Luonto ja kaikki yhteiskunnan toiminnot joutuvat ilmaston lämmetessä nopean muutoksen kohteeksi, ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on välttämätöntä sen hillinnän lisäksi. Riskien hallinta ja muutokseen sopeutuminen ovat Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämäärä.
Suomi laati ensimmäisenä EU-maana kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005. Päivitetyn suunnitelman etenemistä, toteuttamista ja kehittämistarpeita on arvioitu 3. huhtikuuta julkaistussa raportissa. Väliarvioinnista vastasivat Ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä sää- ja ilmastoriskeistä tulee arvioiden mukaan Suomessa vahvistaa edelleen. Riskit ja keinot varautumiseen tunnetaan eri hallinnonaloilla vaihtelevasti, yksityisen sektorin toimijoiden joukossa paikoin jopa heikosti. Tiedon jakamisen ohella kehitettävää on muun muassa koordinoinnissa ja ohjauskeinoissa. Myös sää- ja ilmastoriskien hallintaa tukevia työkaluja tarvittaisiin enemmän.
Ilmastoriskistä on syytä olla huolissaan, mutta tarvitaan myös sanaa mahdollisuus, totesi Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari julkistamistilaisuuden paneelissa. Finanssialalla katsotaan ongelmia asioina, joille on keksittävissä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen varautuminen ovat globaaleja haasteita. Globaalien vaateiden taakse meidän ei pidä piiloutua. Kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteena on varmistaa, että Suomi valmistautuu ajoissa ja riittävän hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä kehittää uusia toimintatapoja ja työkaluja muutoksessa toimimiseksi. Meidän on lievennettävä ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.
Viime vuonna ilmastonmuutokseen varautuminen kytkettiin Suomessa myös Kansallisen riskiarvion osaksi. Ilmaston nopea lämpeneminen vaikuttaa monin suorin ja epäsuorin tavoin ihmisiin, ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Se lisää säähän ja ilmastoon liittyvien vaaratekijöiden aiheuttamia riskejä. Ilmastonmuutos aiheuttaa terveydelle, elinkeinoille ja koko infastruktuurille uusia, hitaammin syntyviä suoria riskejä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kautta. Finanssiala ry:n hallitus linjasi jo helmikuussa 2017 tukevansa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään puoleentoista asteeseen Pariisin ilmastoso¬pimuksen mukaisesti.
Suurena sijoittajana, luotonantajana ja vakuuttajana finanssiala haluaa myös kuvata työtään ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ala on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen asettamastaan ilmastotavoitteesta. Sitoumuksen kautta Finanssiala ry osallistuu Suomen tapaan toteuttaa globaalia kestävän ke¬hityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.
Muuttuva ilmasto edellyttää yrityksiltä kunnianhimoisia ja innovatiivisia ratkaisuja sekä ris-kienhallintaa. Varautumisen ja sopeutumisen on yhä tärkeämpää olla osa yri¬tyksen normaalia toimintaa. Varautuminen voi tuoda säästöjä ja avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sijoittajat vaativat entistä äänekkäämmin yrityksiltä ilmastoriskien läpinäkyvämpää arviointia ja hallintaa. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita valvova Financial Stability Board (FSB) näkee ilmastoriskien läpinäkyvyyden tärkeäksi tekijäksi maailmantalouden vakauden kannalta.