Suomalainen opintotukijärjestelmä täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vuonna 1969 otettiin käyttöön valtion takaama opintolaina. Tuki on kokenut vuosien varrella monenlaisia muutoksia ja tuorein niistä veti tukea lainapainotteisempaan suuntaan. Lainojen takaisinmaksuvaikeudet keskittyvät erityisesti ammattikoululaisille.
Opintolainojen takaisinmaksuvaikeuksia ammattikoululaisten parissa voisi taklata lisäämällä talousopetusta. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmassa on kaikille linjoille yhteisiä opintoja ylipäänsä melko niukalti. Talousosaamista opetussuunnitelmassa on erittäin vähän osana pakollisia matematiikan sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamiseen liittyviä opintoja.
”Toivoisimme, että ammatillisten perustutkintojen yhteisiä tutkinnon osia avattaisiin ja niitä tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Talousosaamisen lisäksi näemme, että yhteisiin opintoihin voisi lukeutua paljon muutakin, kuten esimerkiksi elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen liittyviä asioita nykyistä enemmän”, sanoo Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen.
Valtio maksoi yli 3000:n opintolainat
Viime vuonna valtio maksoi hieman alle 3300 opiskelijan opintolainoja pankeille takausvastuun perusteella. Näistä 63 prosenttia eli noin 2000 opiskelijaa oli kerryttänyt lainansa ammatillisissa opinnoissa. Toiseksi eniten maksuvaikeuksia oli ammattikorkeakoululaisilla (18 prosenttia) ja kolmanneksi eniten yliopisto-opiskelijoilla (10 prosenttia). Asiat käyvät ilmi Kelan opintoetuustilastosta.
Takaisinmaksuvaikeuksia voi verrata niiden valmistuneiden opiskelijoiden määrään, joilla on valmistuessaan opintolainaa. Viime vuonna ammatillisen perustutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 45 000:lla oli valmistuessaan opintolainaa. Näin laskettuna takaisinmaksuvaikeuksia on noin seitsemällä prosentilla lainaa ottaneista opiskelijoista.
Valtion takaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lainaa ottanut opiskelija ei syystä tai toisesta maksa opintolainaansa pankille, maksaa valtio velan ja perii sitä opiskelijalta.
Talousosaamisopetukselle tarve nimenomaan ammattikouluissa
”Talousosaamista voitaisiin integroida paljon nykyistä paremmin osaksi eri alojen oppisisältöjä – esimerkiksi liiketalouden puolella tämä toimii luonnostaan, mutta muilla aloilla olisi parantamisen varaa”, Tenkanen toteaa.
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puheenjohtaja Jessica Makkonen toivoo niin ikään taloustaitojen ja muiden yhteiskunnallisten aineiden lisäystä ammattiin opiskelevien yhteisiin opintoihin:
”Tyypillisesti ammattiin opiskelevat itsenäistyvät lukiolaisia aikaisemmin. Ei ole kovin kestävä yhdistelmä, että nimenomaan amikset saavat vähemmän opetusta taloustaidoissa ja yhteiskunnallisissa asioissa.”
Tenkanen ja Makkonen eivät pidä heikkoa talousosaamista yksin syynä sille, että opintolainojen takaisinmaksuvaikeudet kohdistuvat nimenomaan ammattiin opiskeleville. Ylipäänsä opiskelijajärjestöt eivät tue opintotuen lainapainotteisuutta, vaan näkevät opintolainojen hoitamiseen liittyvät ongelmat osittain seurauksena tuen muuttumisesta lainaa painottavaan suuntaan.
”Pidän välttämättömänä, että ammattiin opiskelevien opintolainan takaisinmaksuhaasteisiin reagoitaisiin ja asiaa alettaisiin perata tarkemmin. Vaikka osittain ongelmana lienevät nuorten puutteelliset taloustaidot, ei tämä mielestäni riitä yksin selitykseksi”, Makkonen sanoo.
Finanssiala ry:n kannalta ammattikouluissa olisi selvä tarve lisätä talousosaamiseen liittyviä opintoja.
”Helpoiten lisäys kävisi tuomalla yhteisiin valinnaisiin tutkinnon osiin lisää talousosaamiseen liittyviä oppisisältöjä”, sanoo asiantuntija Jussi Karhunen.