Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet finanssikriisistä asti – lisäpääoman tarkoitus on pienentää lainanannon riskiä ja siten lisätä vakautta. Nyt valtiovarainministeriön työryhmä esittää, että viranomaisten valtuuksia nostaa pankkien järjestelmäriskeihin liittyviä lisäpääomavaatimuksia, järjestelmäriskipuskuria, kasvatettaisiin useilla prosenttiyksiköillä. Se voisi tarkoittaa kymmenien miljardien eurojen vähennystä pankkien lainanantokapasiteettiin, mikä ei istu koronakriisin jälkeiseen talouden tervehdyttämiseen. Esitys liittyy EU:n niin sanotun pankkipaketin toimeenpanoon.
Kun valvoja päättää kiristää lisäpääomavaatimusta, päätökset eivät nykyään ole pankkien ennakoitavissa. Säännökset ja niiden nojalla tehtävät päätökset jättävät pankit siis epätietoisiksi tulevista päätöksistä, ja niiden on varauduttava pahimpaan – siihen, mihin vaatimukset voivat enimmillään nousta.
Valvojan liikkumavarasta päättää kansallinen lainsäätäjä. Pankkipakettiin kuuluu suoraan sovellettava EU-asetus sekä direktiivi, jonka perusteella säädetään kansallinen laki. Järjestelmäriskipuskurin tapauksessa direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset, mutta säätämisestä ja käyttöönotosta päättää kansallinen lainsäätäjä. On siis mahdollista säilyttää järjestelmäriskeihin liittyvien lisäpääomavaatimusten yhteenlaskettu enimmäismäärä nykyisellä tasolla.
Kielteiset yllätykset ovat tunnetusti myrkkyä kaikelle taloudelliselle toimeliaisuudelle. Talouskasvun turvaamiseksi onkin välttämätöntä, että järjestelmäriskeihin liittyvien lisäpääomavaatimusten yhteenlaskettu enimmäismäärä säilytetään nykyisellä tasolla. Päätöksien taustalla olevat laskentaperusteet tulee myös määritellä nykyistä tarkemmin ja päätöksistä saatavia tietoja avata enemmän, jotta pankit voisivat paremmin ennakoida päätöksiä.
Direktiivi ei määritä riskilaskennan tarkempaa sisältöä tai sitä, kuinka pääomavaade johdetaan riskeistä. Näitä säätelee aineellisen lainsäädännön lisäksi Suomessa perustuslaki ja hallintolaki. Perustuslaki määrittää rajoja viranomaisen valtuuksille ja asettaa vaatimuksia päätöksien perusteluille.
Myös EU-oikeus edellyttää päätöksiltä perusteluja. 23. syyskuuta EU-tuomioistuin kumosi saksalaispankeille määrätyn vakausmaksupäätöksen ja linjasi, että lainsäädännön mukaan tehtyjen päätösten on oltava ennakoitavia ja päätösten kohteina olevilla pankeilla on oikeus saada tietää, miten päätöksiin on päädytty. Lisäksi pankin on tarvittaessa pystyttävä määrittelemään ja laskemaan lopputulos itse. EU-tuomioistuin myös julisti näistä syistä päätöksen perusteena olevan EU-asetuksen osittain laittomaksi.
Finanssialan mielestä pankkien lainanantokapasiteetti on turvattava, tai muuten investoinnit eivät etene ja Suomen talouden toipuminen koronakriisistä vaikeutuu. Finanssiala hakee viranomaispäätöksiltä ennen kaikkea ennakoitavuutta, mikä edellyttää selkeitä ja järkevästi asettuja rajoja harkintavallalle. Nykyistä lisäpääomavaatimusten yhteenlaskettua enimmäistasoa ei siksi ole aihetta nostaa. Lisäksi viranomaisten on selkeästi perusteltava, mihin riskeihin lisäpääomavaatimukset perustuvat ja miten niistä on johdettu vaatimusten suuruus.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
