Sijoitushuijaukset ovat tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava petosrikollisuuden laji. Pankit ovat lisänneet erilaisten huijausten torjuntaa, ja tulokset ovat olleet hyviä. Monitoroinnilla ja muilla torjuntatoimilla pankit saivat viime vuonna pysäytettyä ja palautettua lähes 15 miljoonaa euroa huijattuja rahoja. Petosten reaaliaikainen ja etukäteinen torjunta on huomattavasti tehokkaampaa kuin tutkinta jälkikäteen, kun rikos on jo tapahtunut ja rahat viety teille tietymättömille.
Pankit tarkkailevat epäilyttävää rahaliikennettä asiakkaiden tileiltä ja saattavat olla yhteydessä puhelimitse ja varmistaa, että onko asiakas tosissaan siirtämässä isoja summia epäilyttäville tahoille. Tällaisilla yhteydenotoilla on saatu huijauksen uhreja luopumaan aikeistaan ennen kuin on liian myöhäistä.
”Jos rahat on ehditty siirtää huijareille, on niiden karhuaminen takaisin melkoisen työn takana”, kertoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Pankin perustehtävään kuuluu asiakkaiden maksujen toteuttaminen. Pankki voi kuitenkin kieltäytyä maksun välittämisestä, jos on perusteltu syy epäillä varojen liittyvän rikolliseen toimintaan tai rahanpesuun.
Reaaliaikaisen ja ennaltaehkäisevän petostorjunnan helpottaminen olisi paras tapa ehkäistä sijoitus- ja muita huijauksia. Tätä edistäisi viranomaisten ja pankkien tiedonvaihdon lisääminen. Rikoksella vietyjen varojen jäljittämisessä ja palauttamisessa oleellista on nopeus.
Jo vuosia vireillä ollut hanke tilitietojen sähköisestä siirrosta pankeista viranomaisille olisi pikaisesti saatettava loppuun. Sähköinen tilitietojen siirto nopeuttaisi talousrikosten tutkintaa ja helpottaisi rikoksella hankittujen rahojen jäljittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina Ukrainan Kiovassa toimivasta kansainvälisestä petostehtaasta. Sijoitushuijauksia tehtailevien huijareiden uhrit ovat menettäneet kymmeniätuhansia euroja.
”Hyvä, että paljastetuista huijauksista uutisoidaan. Huijauksista ja niiden yrityksistä on tärkeää ilmoittaa heti poliisille ja omaan pankkiin. Ilmoittamalla menetetyt rahat saatetaan saada takaisin tai ainakin helpotetaan petosvyyhtien paljastumista”, Karhunen sanoo.
Kaikki huijaukset eivät koskaan tule pankkien tai viranomaisten tietoon.
”On mahdollista, että nämä paljastuneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Huijatuksi tuleminen hävettää, ja moni uhri saattaa siksi pitää menetykset omana tietonaan”, Karhunen sanoo.
Älä vastaa – älä hätiköi
Huijareiden mielikuvituksella ja röyhkeydellä ei ole rajaa. Mitä kuluttaja sitten voi tehdä, ettei joutuisi sijoitushuijareiden tai muiden puliveivareiden uhriksi? Karhunen toistaa sadatta kertaa vanhaa viisautta.
”Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole totta. Brittiläinen suuntanumero ja hienostunut aksentti eivät todista mitään. Mahtavien pikavoittojen tarjoajille voi huoletta läimäistä luurin korvaan.”
Huijareiden taktiikkana on usein luoda kiireen ilmapiiri. Mahtavat sijoitustuotot ovat aivan käden ulottuvilla, mutta on toimittava nopeasti, muuten tilaisuus menee sivu suun. Huijarit tarjoavat myös teknistä apua: Älä koskaan anna verkkopankki-istuntoa etäyhteydellä kenenkään hallintaan. Seurauksena on tilisi tyhjentyminen.
”Mitään taloudellisia päätöksiä ei kannata tehdä hätiköiden. Jos sinulle tarjotaan houkuttelevaa sijoituskohdetta, älä rynni suin päin mukaan, vaan kysy ensin neuvoa läheisiltä tai asiantuntijoilta. Hätiköimällä harvoin rikastuu”, Karhunen summaa.