Suomalaisen pankkisektorin vakavaraisuus edelleen EU:n vahvimpia

Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vakaana ja EU-alueen vahvimpien joukossa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä, kertoo Finanssivalvonta. Työeläkelaitosten ja henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuusluvut vahvistuivat hieman toiseen vuosineljännekseen nähden.

​Fivan tiedotteen mukaan pankkisektorin ydin- ja kokonaisvakavaraisuussuhteet pysyivät lähes muuttumattomina edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta olivat edelleen noin 0,6 prosenttiyksikköä alempia kuin vuoden 2017 lopussa. Vakavaraisuussuhteiden laskua vuoden 2018 aikana selittävät erityisesti yritysluotonannon kasvu sekä vuoden 2018 alussa voimaan astunut suomalaisten asuntoluottojen 15 prosentin riskipainolattia. Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan.

”Kuten Finanssivalvonnan tiedot osoittavat, Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa. Sen vakavaraisuus on pysynyt vahvana. Lisäksi tuoreiden eurooppalaisten stressitestien mukaan pankkisektori kestäisi toimintaympäristön heikkenemisen. Pankeille hiljattain asetetut uudet järjestelmäriskipuskurivaatimukset osaltaan vahvistavat niiden häiriönsietokykyä”, toteaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Finanssivalvonnan arvion mukaan pankkisektorin vakavaraisuussuhteet alenevat vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Syynä on Nordean kotipaikan siirtyminen Ruotsista Suomeen ja siihen liittyvä muutos suhdelukujen laskennassa.

Hyvällä tasolla oleva työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistui hieman edellisestä neljänneksestä sijoitustuottojen ylittäessä tuottovaatimuksen, mutta on edelleen viime vuoden lopun tasoa alhaisempi. Eläkelaitosten sijoitustuotot olivat 2,9 %, joka syntyi pääosin osaketuotoilla. Tuotoissa ei näy syyskuun lopun jälkeinen osakkeiden hintojen lasku.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantui hieman sekä viime neljänneksestä että viime vuodesta vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Sijoitusmarkkinoiden huono ilmapiiri on vaikuttanut varallisuudenhoidon nettomyyntiin, mutta kolmannella neljänneksellä osakemarkkina piristyi ja nosti sijoitusten kokonaistuoton 1,5 prosenttiin. Näissäkään tuotoissa ei oteta huomioon syyskuun lopun jälkeistä osakkeiden hintojen laskua.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat