Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pinkkipesua, valkopyykkiä ja kuivausrummun räminää

Pinkkipesua, valkopyykkiä ja kuivausrummun räminää

​Työni keskittyy pyhään kolminaisuuteen, jonka muodostavat HR, viestintä ja vastuullisuus. Kiteyttäen voisi sanoa, että se on väsymätöntä työtä johtamisen ja työkulttuurin, vastuullisten toimintatapojen sekä läpinäkyvän viestinnän eteen. Siinä sitä onkin. Näistä teemoista löytyy nimittäin koko (työ-)elämän kirjo ja sateenkaaren kaikki värit, ei harmaita päiviä.

Kerron käytännön esimerkin: 

Olemme Varmassa ripustaneet jo parina vuonna peräkkäin Pride-viikon ajaksi pääkonttorimme Länsiväylän puoleiselle seinälle lakanan. Lakanassa on sateenkaaren värit ja teksti Yhdenvertaisen työelämän puolesta.

Miksi tällainen lakana? Siksi, että lakana viestii vahvasti Varman yritysvastuuohjelman pääpainopisteistä, jotka ovat työkyvyn ja hyvän työelämän edistäminen, toiminnan eettisyys ja avoin viestintä sekä vastuu varmalaisista. Firmoja kehotetaan puhumaan isoista asioista isolla äänellä, sillä yritysvastuu alkaa siitä, mihin lain vaatimukset loppuvat. Samalla muistutetaan, että asioiden tulee olla ihmisen kokoisia ja ymmärrettäviä, mutta ei saa julistaa tai viherpestä. No niin: Lakana on konkreettinen, kooltaan merkittävä, ja se edustaa valintaa puhua isosta asiasta, eli työelämästä, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Se, jos mikä, on ihmisen kokoista ja oman arjen tasolla ymmärrettävää. Tämä ei ole pinkkipesua: olemme tehneet käytännön toimia yhdenvertaisen työelämän eteen jo pitkään. Keskeisiä työkalujamme ovat olleet keskustelu, kuuntelu ja valmennus.

Ajattelimme siis, että lakanassa seisoo vahva viesti ja luja lupauksemme tehdä työtä suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Vilpitön ja aito viesti, ei siitä kukaan voi suuttua. Väärin! Jo Pride-viikon alkusoinnuissa somekanavani ja sähköpostini täyttyivät haista sinä suvakki p***, vedä *** päähän h*** ja sua pitäisi kyllä p*** kunnolla p*** -viesteistä.

Harmittaa. Tuntuu pahalta ja vähän sattuukin, olen kuin kuivausrummun räminässä pyörivä rätti. Olisiko sittenkin viisautta haudata lakanat varastoon ja tuunata Pride-lipuista (ekologisia) kauppakasseja? Helpommalla pääsisi, jos antaisi olla ja toivoisi jonkun muun hoitavan homman. Helpommalla pääsisi, mutta muuttuisiko mikään? Siksi on syytä palata sen äärelle, miksi tähän alun perin ryhdyttiin. Monimuotoisuuteen panostaminen on HR-, vastuullisuus- ja viestintätyön ytimessä, koska se hyödyttää koko organisaatiota. On tutkittu, että monimuotoisilla organisaatioilla on parempi suoriutuminen ja taloudellinen tulos. Monimuotoisuudella on merkitystä työntekijäkokemukseen ja sitä kautta asiakastyön laatuun. Ja lopuksi ilmeisin: Se vahvistaa hyvinvointia ja työkykyä, kun työntekijä saa olla oma itsensä.

Maassa, jossa huoltosuhde on vinossa ja töissä on vähemmän väkeä kuin huollettavana (lapset, eläkeläiset, työkyvyttömät), on rakennettava polkuja, joissa ihminen otetaan kokonaisuutena mukaan työelämän ja talouskehityksen yhtälöön. Tätä kirjoittaessani ajattelen osatyökykyisiä, kaikkia ikäluokkia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, monenlaisia taustoja ja sitä turbosuorittajaa, jonka voimat ehtyivät. Olen oppinut, että monimuotoisuus on vielä tätäkin hienojakoisempaa, se liittyy ihmisen identiteettiin eli mm. ammattiin, ihmissuhteisiin ja arvoihin. Ja näille ulottuvuuksille on työpaikalla annettava ääni. Ihminen ei jaksa työelämässä 70-vuotiaaksi, jos siellä ei voi kokea mielenrauhaa tai jos työpaikan arvot eivät vastaa omia. Ihminen kasvaa ja kehittyy, kun häntä arvostaa. 

Vahvin tukipilarini mielettömässä maailmassa ovat varmalaiset, rohkeat suunnannäyttäjät, joiden kanssa olemme yhdessä opetelleet työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lähdimme nelisen vuotta sitten takamatkalta, mutta nyt osaamme jo aika paljon. Rivoista viesteistä täyttyvä sähköposti on mitätön asia, kun varmalainen twiittaa Pride-liput nousevat salkoon työpaikkani pihamaalla, olen ylpeä varmalainen. Vähättely ja nimittely tuntuvat vähäpätöisiltä myös silloin, kun näemme tutkitulla datalla, että Varman tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kehittyneet kahden vuoden takaisesta mittauksesta. Emme ole maalissa, mutta olemme hyvällä matkalla, yhdessä. 

Trendisanoja saa vihata, mutta tärkeitä asioita ei saa jättää tekemättä. Osallistuminen on meidän kaikkien vastuulla. Tämä ei ole nopea juttu, mutta tämä kannattaa. Do what is right, not what is easy.

Kirjoitus kuuluu Vastuullinen finanssiala -kolumnisarjaan, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöiden edustajat kertovat vastuullisuudesta finanssialalla.

 Kirjoittaja

​Katri Viippola

Kirjoittaja on työeläkeyhtiö Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja

@viippola

 Kaikki vastuullisuuskolumnit

 

 

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat