Suomen finanssisektorin vakavaraisuus vahvistui vuoden kolmannella neljänneksellä, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Vakavaraisuuden kohentuminen johtuu ainakin osittain talouden toipumisesta edellisen neljänneksen voimakkaasta laskusta.
Fivan mukaan suomalaispankkien kyky sietää tappioita ja myöntää luottoa pysyi vahvana. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ovat eurooppalaista keskitasoa vahvempia. Fiva kuitenkin huomauttaa, että koronapandemian vaikutukset näkyvät finanssisektorilla viiveellä.
Pankkisektorin ydinvakavaraisuus nousi 0,6 prosenttiyksiköllä ja oli syyskuun lopussa 17,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuussuhde laski 0,2 prosenttiyksiköllä 20,6 prosenttiin.
”Suomalaispankkien hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut sen, että ne ovat voineet kriisin aikana tukea asiakkaitaan antamalla helpotuksia lainanhoitoon ja jatkamalla uusien luottojen myöntämistä. Nyt on tärkeää, että pankkeja ei rasiteta uusilla sääntelyhankkeilla, jotka heikentävät niiden mahdollisuuksia rahoittaa talouden jälleenrakennusta kriisin jälkeen”, huomauttaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Myös vakuutussektorin luvut hyvät
Myös työeläke-, henkivakuutus- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet paranivat. Eläkesektorin vakavaraisuus oli kolmannella neljänneksellä 125,3 prosenttia, henkivakuutussektorilla 198,1 ja vahinkovakuutussektorilla 229,5 prosenttia.
Henkiyhtiöiden vakavaraisuussuhteen vahvistumiseen vaikutti erityisesti sijoitussidonnaisten vakuutussäästöjen kasvu. Henkivakuutussektori on kestänyt pandemian aiheuttaman markkinahäiriön hyvin, vaikka tilanne on kutistanut vakuutusmaksutuloa. Vahinkoyhtiöiden liiketoiminnan kannattavuuden parantumiseen vaikutti erityisesti vahinkovakuutusyhtiöille edullinen vahinkokehitys.