Tekoälyä vai älyn tekoa

Tällä analytiikan ja automaation aikakaudella inhimillinen vuorovaikutus kokee renessanssin. Ihminen kaipaa vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa varmistuakseen, että oma asiaa tulee kunnolla kuulluksi, ymmärretyksi ja loppujen lopuksi hoidetuksi. Vaikka esimerkiksi sairaanhoidossa diagnostiikkaa olisikin automatisoitu, potilas haluaa lääkärin kanssa keskustellen vakuuttua, että varmasti hoidetaan oikeaa sairautta ja hänestä aidosti välitetään.

​Suomalaisyhtiöiden liiketoiminnoissa on valtavasti tietoa ja osaamista: asiantuntijuus ja data skaalataan alustapalveluksi, tietoa kerätään koko ajan lisää ja opitaan siitä analytiikan avulla. Näin saavutetaan kriittinen massa, jonka tuomaa valta-asemaa muiden on vaikea horjuttaa. Kuulostaa loogiselta ja jopa helpolta.

Ihmisen ja analytiikan yhteistyötä

Analytiikka vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiineista asiakkaiden henkilökohtaiseen huolenpitoon. Juuri tätä tehtävää varten asiantuntijuutta on vaivalla hankittu ja kehitetty. Palveluista tulee entistä saumattomampia, prosessit tehostuvat ja työntekijöiden tyytyväisyys kasvaa. Mikä tärkeintä, asiakkaat kokevat, että heistä todella välitetään.

Tällaista huolenpidontunnetta on ainakin vielä vaikea luoda täysin automaattisesti ilman inhimillistä kosketusta. Pitkälle viedyn analytiikan avulla asiakaskokemus voidaan kuitenkin nostaa aivan uudelle tasolle. Tietoa jalostamalla on mahdollista saada salamannopeasti esimerkiksi puhelimen päässä olevan henkilön tiedot siihen muotoon, että se palvelee juuri kyseistä asiakaspalvelutilannetta ja palvelun taso yllättää asiakkaan iloisesti. Näin asiakaspalvelija ei ole robotti vaan asiakkaasta välittävä, kaikkitietävä avustaja.

Osaamista ja dataa on – täytyy vain innostua ja käydä töihin

Ilman analytiikkaa tähän ei olisi varaa ja, mikä parasta, analytiikan avulla kaikilla on siihen varaa. Paljon on puhuttu data-analyytikkojen puutteesta ja vanhentuneista arkkitehtuureista pullonkaulana analytiikan kehitykselle, mutta itse en ole tätä havainnut. Enemmänkin on kyse siitä, että johtotasolla oivalletaan tiedon ja sen analysoinnin arvo liiketoiminnalle sekä ymmärretään mahdolliset käyttökohteet.

Analytiikkaan panostaminen on suhteellisen edullista, ja oikeat kohteet valitsemalla vaikutukset voivat olla todella merkittäviä. Datan hyödyntäminen käynnistää jatkuvan oppimisen, joten lopputulosta ei tiedetä eikä ole tarpeenkaan tietää. Ollaan ikään kuin kultakaivoksen louhimisen alkuvaiheissa. Aloitetaan pienellä räjäytyksellä otollisesta paikasta ja katsotaan mitä tapahtuu.

Yrityksillä on oman liiketoimintansa kautta hurja määrä osaamista ja dataa. Myös datan analysoijia riittää, eivätkä investoinnit analytiikkaan ole kalliita. Ei siis tehdä tekoälyä vaan jatketaan älyn tekoa. Vahvat toimialamme muuttuvat analytiikan ja tekoälyn avulla aivan erilaisiksi liiketoiminnoiksi, kuin mihin olemme tottuneet ja osaamme edes kuvitella.

Tätä kun vielä ryyditetään lohkoketjulla, joka mullistaa koko internetin perusrakenteet, on vaikea edes unelmoida, mitä kaikkea voimme saada aikaiseksi. Wau, elämme kyllä hienoa aikakautta!