Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Väestön ikääntyminen vaikuttaa meihin kaikkiin – yksilöllisyyden ja moninaisuuden hyväksyminen lisäävät vaihtoehtojamme

Väestön ikääntyminen vaikuttaa meihin kaikkiin – yksilöllisyyden ja moninaisuuden hyväksyminen lisäävät vaihtoehtojamme

​Väestöpolitiikka on ollut tänä syksynä kuuma puheenaihe, eikä ihme. Väestöliiton tuoreen raportin mukaan Suomessa eletään nyt väestöllistä murroskautta. Työikäisten osuuden vähentyessä väestön elinvoima edellyttää, että jokaisen henkilökohtaista potentiaalia ja toimintakykyä tuetaan läpi elämän. Miten ihmiset saataisiin pysymään terveinä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään? Asia on laajasti esillä marraskuun ensimmäisellä viikolla, kun koko Euroopassa vietetään European Active and Healthy Aging -teemaviikkoa.

Suomen alhainen väestötiheys on Väestöliiton mukaan isoimpia haasteitam­me tulevilla vuosikymmenillä. Ihmisten hyvinvointi, ter­veys ja toimintakyky ovat sidoksissa asuinaluee­seen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudis­tamisessa alueellisen eriarvoisuuden kaventaminen on tärkeässä asemassa. Tavoitteena on, että resursseja suunnataan erityisesti alueille, joissa kuolleisuuden taso ja tuloryhmien vä­linen eriarvoisuus on suurinta.

Lähes 15 vuoden ajan asiantuntijoilla ja päättäjillä on ollut yksimielisyys sote-uudistuksen tarpeesta ja tavoitteista. Tällä kertaa tavoite näyttää olevan lähempänä kuin koskaan. Uudesta mallista odotetaan apua suomalaisten terveyspalveluiden parantamiseksi. Odotukset ovat korkealla.

Rakenteiden uudistus palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä ja edellyttää myös julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa sekä luottamukseen perustuvaa kumppanuutta. Siitä on Suomessa jo pitkät perinteet. Tuloksellisesta yhteistyöstä on kokemusta esimerkiksi vakuutusyhtiöillä, jotka vastaavat lakisääteisistä tehtävistä työeläke-, tapaturma-, liikenne- ja potilasvakuuttamisessa. Yhteistyötä tarvitaan jatkossakin.

Vuosikausien keskustelu erilaisista sote-malleista on johtanut siihen, että suomalaiset turvautuvat yksityisiin sairauskuluvakuutuksiin, jotka mahdollistavat nopean hoitoon pääsyn omavalintaiseen tai vakuutusyhtiön suosittelemaan hoitolaitokseen. Yksityisten sairauskuluvakuutusten määrä nousi hiljan uuteen ennätykseensä. Ihmiset ovat huolissaan.

Suomessa maailman kolmanneksi heikoin vanhushuoltosuhde Japanin ja Italian jälkeen

Syn­tyvyys on Suomessa laskenut viimeiset kymmenen vuotta. Väestöliiton raportin mukaan se on niin merkittävä yhteiskunnallinen murros, että ratkaisua sen aiheuttamiin ongelmiin on etsittävä laajalla skaalalla. Myös elinajanodote on samalla kasvanut tasaisesti. Suomessa on osittain rahastoitu eläkejärjestelmä, joka merkitsee sitä, että työvoiman määrällä on suuri merkitys eläkkeiden rahoituksessa. Kun työikäisten määrä yhtä eläkeläistä kohden laskee, se kuormittaa myös eläkejärjestelmää, jonka on saatava katettua paisuvat eläkemenot. 

Myös työn tekeminen ja työmarkkinat ovat muuttuneet. Monenlaiset projektit sekä pirstaleiset urat ja jatkuvasti uusiutuvat työtehtävät kerryttävät eläkettä, mutta saattavat tehdä eläkekertymään myös lovia. Turvallisuuden ja riskien näkökulmasta lovet tulee voida tilkitä, vaikka omilla panostuksilla. Lakisääteinen turva on parasta turvaa, mutta se ei aina välttämättä riitä. Tarvitsemme myös välineet, jotta voimme täydentää vanhuuteen varautumistamme muilla keinoin. Elämänpolut eivät kaikilla meillä ole samanlaisia.

Palvelulupaus yhteiskunnalta olisi reilu osoitus siitä, että meistä jokainen tietäisi, mitä julkinen terveys- ja hyvinvointipalvelu pitää sisällään. Mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla? Tarvitsemmeko omaa rahoitusta täydentämään tarvitsemiamme palveluita?

Väestöliitto korostaa raportissaan, että sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat riippuvaisia ekologisesta kestävyydestä. YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet ovat liiton mukaan 2020-luvun väestöpolitiikan kiistaton lähtökohta. Ilmastokriisiäkin on torjuttava hyvinvointitalouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden alueilla pahentamatta yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Tavoitteena tulee olla kansakunnan hyvinvointi ja ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tasapaino.

Japani on sopeutunut nopeaan väestörakenteen muutokseen nostamalla työhön osallistumista. Työikäisen väestön määrän laskua on kompensoinut naisten sekä ikääntyneen ja eläkeikäisen väestön työllisyysasteen nousu. Japanissa yli 65-vuotiaiden miesten työllisyysaste on Väestöliiton raportin mukaan 60 prosenttia ja se on noussut viimeisen viiden vuoden aikana kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Terveyden ja kuolleisuuden kohdalla Suomi on onnistunut vähentämään eri väestöryhmien välistä eriarvoisuutta. Silti tulo- ja koulutusryhmien sekä alueiden ja sukupuolten välillä on edelleen suuria eroja. Tärkeä iso kysymys on myös, miten estetään syrjäytyminen?  Kysymyksessä ei ole pehmeä sanahelinä, vaan elämän ja kuoleman tiukka valinta, joka realisoituu hintalappuna yhteiskunnalle.

Uusi ongelma on suomalaisten nopeasti heikkenevä mielenterveys, joka on jo vuodesta 2019 saakka ollut merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseksi. Jyrkkä nousu kohdistuu erityisesti alle 40- vuotiaisiin ja yli 60-vuotiaisiin, heistä erityisesti naisiin. Huolta on nostettu myös nuorten miesten syrjäytymisestä. Tutkimusten mukaan koulutus tarjoaa suojaa syrjäytymiseltä,

Finanssiala ry:n järjestämässä pyöreän pöydän tilaisuudessa kesäkuussa analysoitiin työkyvyttömyyden syitä ja pohdittiin keinoja trendin kääntämisestä laskuun. Onneksi hyviä käytännön kokemuksia mielenterveysongelmien taklaamiseksi jo löytyy. Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ehdotti laajaa eri tahojen muodostamaa yhteisrintamaa, jotta yhdessä voitaisiin kääntää suunta mielenterveysongelmien kasvusta niiden vähentymiseen. Kokemusta tällaisesta yhteistyöstä on 60-luvulta, jolloin voimakkaasti lisääntyvien tieliikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä saatiin yhteistyöllä ja presidentin suojeluksessa kääntymään. Vastaavaa yhteistyötä tarvitaan myös nyt.

Teemavikon ohjelmassa on 2.-6.11.2020 runsaasti online-keskustelutapahtumia sekä webinaareja.

 Kirjoittajat

​Kristiina Siikala

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n kehityspäällikkö

@KSiikala




Päivi Luna

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n johtava asiantuntija

@LunaPaivi

 Tuoreimmat

 

 

Merkityksellistä työtä voi tehdä WWF:llä – miksei samaa uskota finanssialasta?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Työn-merkitys-finanssialalla.aspxMerkityksellistä työtä voi tehdä WWF:llä – miksei samaa uskota finanssialasta?25.11.2020 6:41:00
Asuntovarallisuuden muuttuvilla markkinoilla tarvitaan kiinteistönvälittäjien ja pankkien yhteispeliähttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Asuntovarallisuuden-muuttuvilla-markkinoilla-tarvitaan-yhteispelia.aspxAsuntovarallisuuden muuttuvilla markkinoilla tarvitaan kiinteistönvälittäjien ja pankkien yhteispeliä17.11.2020 5:00:00
Tasainen digitaalinen pelikenttä – EU:n digistrategian kohdeltava yrityksiä tasapuolisestihttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Tasainen-digitaalinen-pelikenttä-digistrategian-kohdeltava-yrityksia-tasapuolisesti.aspxTasainen digitaalinen pelikenttä – EU:n digistrategian kohdeltava yrityksiä tasapuolisesti11.11.2020 18:14:00