Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Vuosi hotelli Iso-Syötteen palosta – mikä aiheutti miljoonapalon tunturin laella?

Vuosi hotelli Iso-Syötteen palosta – mikä aiheutti miljoonapalon tunturin laella?

​Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva hotelli Iso-Syöte kärsi mittavia vahinkoja tulipalossa joulukuussa 2018. Kuva: Juha Kuukasjärvi

​Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva hotelli Iso-Syöte kärsi mittavia tuhoja tulipalossa joulukuussa 2018. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin, mutta vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin. Palonsyyntutkinnassa selvisi nopeasti, että tapauksessa ei epäillä tahallisuutta tai rikosta. Suurpalot ja niiden syyt on pelastuslain mukaan tutkittava, ja niin käynnistyi poliisin, pelastusviranomaisten ja vakuutusalan yhteistutkinta.

Mistä liekit pääsivät katonrajaan? Selviäisikö palonsyy, jotta vastaavat katastrofit saataisiin vältettyä? Edessä oli jäätyneiden raunioiden hyinen tutkinta.

Hotelli Iso-Syöte oli torstain ja perjantain välisenä yönä puolillaan vieraita. Jouluaatto sattui vuonna 2018 maanantaille, joten kymmenet lomailijat viettivät hotellissa pitkää viikonloppua. Alkuyöstä hotellin työntekijät huomasivat käytävillä savun hajua ja lähtivät etsimään sen lähdettä. Yläkerrassa työntekijät huomasivat kipinöintiä ulkona katonrajassa.

Kello yhden aikaan perjantaiyönä 21. joulukuuta hätäkeskukseen tuli puhelu. Hotellin ikkunasta näkyi liekkejä, ja kattorakennus oli tulessa. Hotellirakennuksesta tuhoutui yli puolet, ja lähes koko hotelli kärsi savu- ja vesivahinkoja.

Sammutustöitä vaikeuttivat pitkä välimatka ja vaikea sijainti tunturin laella. Kun palokunta pääsi noin tunnissa paikalle, liekit saatiin pian taltutettua.

"Palokunnalla oli alusta asti selvää, miten tilanteessa toimitaan – tällaisen tulipalon sammuttamista oli selvästi suunniteltu ja harjoiteltu", sanoo hotellin johtaja Juha Kuukasjärvi.

Kylmä ja tuulinen aamu

Palonsyyntutkinta alkoi lauantaiaamuna. Vakuutustutkijoiden lisäksi tutkintaan osallistui poliisin ja pelastuslaitoksen väkeä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

Olot olivat karut.

"Pakkasta oli pahimmillaan yli 30 astetta, ja hyytävä tuuli puhalsi tunturin yli. Sammuttamiseen oli käytetty satoja kuutioita vettä, joka oli tietenkin jäätynyt ja jäädyttänyt irtaimistoa kiinni raunioihin", Kuukasjärvi kertoo.

Hotellivieraiden ja muiden silminnäkijöiden havainnot olivat yhteneväiset: palon syttymiskohta oli mitä todennäköisimmin katonrajassa sviittihuoneisto Karhunpesän ja hotellin ravintolan yläpuolella.

Palontutkijat aloittivat tutkimalla syttymispaikan lähellä olevia sähkölaitteita, josko ne olisivat voineet aiheuttaa palon. Tutkintaa vaikeutti jää, joka oli luonnollisesti käärinyt vaippaansa sähkölaitteiden jäännökset.

Tutkimuspaikan ylle rakennettiin lämmitetty teltta, jotta aluetta saatiin sulatettua. Tutkijat piikkasivat jäästä esiin sähkökaapeleita ja releitä. Sähköpalon mahdollisuus suljettiin nopeasti pois.

"Syttymispaikan läheisyydessä olevat valaisimet ja kaapelit olivat ehjiä. Palo oli siis saanut alkunsa muualta", Kuukasjärvi kertoo.

Kohti Karhunpesää

Syttymispaikan alapuolella oli ylellinen Karhunpesä-sviitti, jossa yöpyi pariskunta paloyönä. Huoneen takassa oli illalla pidetty tulta, mutta se oli sammutettu asianmukaisesti tunteja ennen palohälytystä. Takka oli myös huollettu ja piippu nuohottu ennen sviitin käyttöönottoa.

"Kun palon syttymispaikka oli paikallistettu katonrajaan, päätettiin pari kerrosta alempana olevan sviitin takka kuitenkin repiä auki."

Tutkinnassa rakenteista paljastui, että takan kuori vuoti reunasta, josta myös puuttui rappaus. Palokaasut pääsivät tulipesän ulkopuolelle kuumentamaan ikkunan runkotolppaa. Sitä kautta kuumuus ja palokaasut nousivat katonrajaan räystään aluslautoihin, josta tuli sitten lähti leviämään.

Kannattiko?

Palon syy siis saatiin selville, ja vakuutusyhtiö korvasi aineelliset vahingot. Palonsyyntutkinta vaikeissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole ilmaista. Kannattiko tämän takia lähettää tutkijat yli viikoksi tunturille palelemaan?

"Takka ei ollut ainoa laatuaan", toteaa Finanssiala ry:n vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.

Nopeasti paljastui, että oli olemassa toinenkin samanlainen takka, joka oli muurattu samaan tapaan seinää vasten kuin Karhunpesän tulisija. Takan haltijaan oltiin pikaisesti yhteydessä ja neuvottiin laittamaan takka käyttökieltoon. Takkojen alkuperäinen suunnittelija oli kuollut jo kauan sitten.

Kesällä, sesongin jälkeen takka purettiin. Vastaavat puutteet paljastuivat myös toisesta takasta.

"Kun takkaa olisi seuraavan kerran lämmitetty, saattaisi käsissämme olla uusi jättivahinko. Tällä kertaa kuolonuhreiltakaan ei välttämättä olisi vältytty", Karhunen kertoo.

Tutkinta osoitti, miten saumattomasti toimii tarvittaessa yhteistyö vakuutusyhtiön, viranomaisten, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Poliisi auttoi tutkinnassa huolimatta siitä, että rikoksen mahdollisuus suljettiin jo hyvissä ajoin pois. Lisäksi useiden silminnäkijöiden kuvat ja videot helpottivat esimerkiksi syttymispaikan määrittämisessä.


Sammuttamiseen oli käytetty satoja kuutioita vettä, joka oli tietenkin jäätynyt. Kuva: Markku Rytinki