Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Yhteiskannanotto: Sotesta saatava ihmislähtöinen uudistus, joka huomioi yritysten ja järjestöjen panoksen

Yhteiskannanotto: Sotesta saatava ihmislähtöinen uudistus, joka huomioi yritysten ja järjestöjen panoksen

​avoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki saatavilla olevat resurssit hyödynnetään ja että sotea rakennetaan ihmisten tarpeet edellä. Kuva: Shutterstock.com

​Sote-järjestelmän uudistamiselle asetetut tavoitteet yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kaikille suomalaisille, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisesta, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta ja kustannusten kasvun hillinnästä ovat oikeat. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki saatavilla olevat resurssit hyödynnetään ja että sotea rakennetaan ihmisten tarpeet edellä.

Yritykset ja järjestöt ovat tälläkin hetkellä tärkeä osa sote-ratkaisuja ympäri Suomen. Lisäksi yksityisen sosiaali- ja terveysalan kehitysideat ja satsaukset julkisten sote-palvelujen kehittämiseen, erityisesti digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-kenttää eteenpäin. Tämä innovointivoima näkyy paitsi ihmisläheisimpinä palveluina, se myös tukee tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä on avainasemassa sote-kustannusten kasvun hillitsemisessä. 

Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö tulee mahdollistaa jatkossakin. Monituottajamalli tarkoittaa, että kaikki saatavilla olevat resurssit ja osaaminen voidaan ottaa käyttöön ja palvelutuotannosta voidaan päättää tarkoituksenmukaisesti ja ihmislähtöisesti. 

Me allekirjoittaneet toivomme, että sote-uudistuksessa:

1. Yritysten ja järjestöjen panosta hyödynnetään 

Hallituksen sote-uudistusesityksessä ostopalvelujen käyttämisen mahdollisuuksia rajoitetaan merkittävästi.  Laadukkaiden, alueellisesti tasavertaisten ja ihmislähtöisten palvelujen takaamiseksi on tärkeää tukea laajaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välillä. Yritysten ja järjestöjen tarjoamia palveluja kannattaa hyödyntää siksikin, että niukoista henkilöstöresursseista kilpaileminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä ainakaan laskisi kustannuksia.

Esitykseen on lisättävä keinoja, jotka mahdollistavat yritysten ja järjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen nykyistä laajemmin. Näitä ovat muun muassa monituottajuuteen kannustaminen, palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin nykyistä laajempi käyttöönotto ja järjestölähtöisen avun huomioiminen. Esityksen on tunnistettava monipuolinen, paikallista palvelutuotantoa, työllisyyttä ja elinvoimaa ylläpitävä 18 000 sote-yrityksen ja 10 000 järjestön joukko ja siinä tulee perusteellisesti arvioida vaikutukset näihin.

2. Sote-maakunnille annetaan aito itsehallinto

Hallituksen sote-uudistusesityksessä palvelujen järjestämisestä vastaaville sote-maakunnille annettaisiin varsin rajalliset mahdollisuudet päättää oman alueensa palvelutuotannosta. Käytännössä maakuntien käsiä sitoisi voimakas valtion ohjaus. Itsenäisen päätösvallan puute maakuntatasolla syö edellytyksiä palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. 

Sote-maakunnille tulee antaa aito itsehallinto ja mahdollisuus toteuttaa ihmislähtöisiä ratkaisuja alueen omista lähtökohdista.

3. Huomioidaan kustannusten läpinäkyvyys 

Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää, että palvelujen järjestäjillä on tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä ne maksavat. Uudistuksen yhteydessä on luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja sote-maakunnille velvoite noudattaa tätä mallia. Lisäksi palvelulupauksella on tuotava selkeästi esille se, mistä palveluista yhteiskunta vastaa. Kun kansalaiset tietävät riittävän tarkasti, millaista hoitoa he ja heidän läheisensä voivat yhteiskunnalta odottaa, osaavat he myös itse varautua täydentämään tarvitsemiaan palveluja omalla varautumisella.

Kannanoton allekirjoittajat

Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry

Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry

Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän Keskusliitto

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Anne Knaapi, SOSTE ry

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Panu Tast, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry

Satu Grekin, Kuntoutusyrittäjät ry