Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pankkien lisäpääomavaatimuksia harkittava tarkoin

Pankkien lisäpääomavaatimuksia harkittava tarkoin

Shutterstock
​Kansallista luottolaitos- ja kriisinratkaisulainsäädäntöä ollaan muuttamassa EU:ssa hyväksytyn ns. pankkipaketin myötä. Paketin kansallista toimeenpanoa selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän mietinnössä esitetään viranomaisille mahdollisuutta asettaa pankeille tuntuvasti nykyistä suurempia lisäpääomavaatimuksia. Työryhmässä edustettuna ollut Finanssiala ry (FA) on jättänyt mietintöön eriävän mielipiteen, jossa se ehdottaa muutoksia sääntelyyn, viime kädessä sääntelyn osittaista lykkäämistä. FA peräänkuuluttaa tarkempia perusteita riskien laskentatapaan sekä selkeitä sääntöjä viranomaisten harkintavallalle määrätä lisäpääomavaatimuksista.
VM:n työryhmässä FA:ta edustanut johtava lakimies Olli Salmi huomauttaa, että nyt implementoitavana olevan EU:n luottolaitosdirektiivin (CRD5) tarkoituksena on, että samasta riskistä ei johdeta montaa pääomavaadetta. Työryhmän esityksen pohjalta sellaiseen tarjoutuisi jatkossa mahdollisuus, ellei sitä selkeillä lain säännöksillä estetä. Lisäpääomavaateet muuttuvat uuden sääntelyn myötä kumulatiivisiksi, jolloin pankkeja uhkaa pääomavaatimusten perusteeton nousu, jos samasta riskistä määrätään useampi vaatimus. ”Direktiivissä selkeästi kielletään riskien kaksoislaskenta, joten nyt esitetyllä tavalla tätä asiaa ei voi säätää”, toteaa Salmi.

Suuri ongelma on myös viranomaisille kaavailtu lavea harkintavalta. Viranomaisilta tulee edellyttää riittävän yksityiskohtaisia ja todennettavissa olevia perusteluja, jotta päätöksien asianmukaisuutta ja kaksoislaskentakiellon noudattamista voidaan arvioida. 

Salmi painottaa, että lainsäädäntöön ei voida ottaa mitään ”yleistä riskiä”, jonka perusteella asetetaan ”parhaaksi katsottu” lisäpääomavaade. ”Tämäntyyppistä, lähes vapaata harkintavaltaa, ei lainsäädännössä voida viranomaiselle antaa. Syynä on erityisesti se, että tällöin pankkien oikeusturvakeinot tehtäisiin käytännössä tyhjiksi, eivätkä päätöksien lopputulokset olisi millään tavalla ennakoitavissa.

Työryhmän ehdotuksia koskeva taloudellinen vaikutusarvio ei myöskään anna riittävän kattavaa kuvaa säädösten vaikutuksista. Vaikutusarvioissa tulisi muun muassa selvittää tarkoin, millaisia kielteisiä vaikutuksia lisäpääomavaateiden mahdollisella nousulla olisi kansantalouteen pankkien lainanmyöntökapasiteetin supistumisen myötä. Tästä seuraava luototuksen vähentyminen ja talouskasvun heikkeneminen tulisikin ottaa huomioon, kun lainsäädännöstä päätetään.

Salmi sanoo olevansa valtaosin tyytyväinen työryhmän työhön ja sen saavuttamiin lopputuloksiin. Tietyiltä osin voisi hänen mukaansa olla hyödyllistä harkita sääntelyn osittaista lykkäämistä, kunnes riskien laskentamenetelmiä koskevat puutteet on EU-tasolla yhtenäisellä tavalla ratkaistu tai vähintään kunnes lähitulevaisuudessa käsiteltäväksi tuleva lopullinen Basel III -pankkisääntelypaketti on toimeenpanovaiheessa. 

”Järjestelmäriskipuskurin asettamiselle ei ole Suomessa tarvetta lähitulevaisuudessa. Viranomaisilla on edelleen mahdollisuus niin halutessaan asettaa rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille erillinen lisäpääomavaade. Lykkäämisestä huolimatta viranomaisille jäisi siten merkittävä toimivalta asettaa tarvittaessa lisäpääomavaateita talouden vakauden turvaamiseksi”, Salmi sanoo.

VM:n työryhmätyö liittyy niin sanottuun EU:n pankkipakettiin, joka on osa EU:n pankkiunionin viimeistelyä. Työryhmä on valmistellut pankkipaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kartoittanut lisäksi pankkeja koskevan lainsäädännön muita muutostarpeita. Lainmuutosten tarkoituksena on parantaa pankkien kykyä sietää häiriöitä.

FA:n eriävä mielipide