Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > ​Kiristykset lainakattoon heikentäisivät työvoiman liikkuvuutta

​Kiristykset lainakattoon heikentäisivät työvoiman liikkuvuutta

Työvoiman liikkuvuuden kannalta olisi haitallista, jos lyhyen aikaa voimassa ollutta asuntolainojen lainakattosääntelyä kiristettäisiin Finanssivalvonnan (Fiva) esittämällä tavalla. Lisäksi  ehdotetut tuloihin kytketyt laina- ja lainanhoitomenokatot olisivat vaikeita soveltaa käytännössä, koska kotitalouksien elämäntilanteet ja tulovirrat vaihtelevat muun muassa pätkätöiden vuoksi vuodesta toiseen.

"Jossain on pakko asua. Kiristykset lainansaantiin kasvattaisivat vuokra-asuntojen kysyntää ja todennäköisesti nostaisivat vuokria entisestään. Investointien ja talouskasvun kannalta oleellinen työvoiman liikkuvuus heikkenisi, kun ihmisten olisi hankalampi vaihtaa asuntoa. Myös kotitalouksien eriarvoisuus kasvaisi. Perhetausta alkaisi vaikuttaa aiempaa enemmän asumismuodon ja asuinpaikan valintaan", luettelee Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Ensikokemukset lainakatosta eli asuntolainan enimmäisluototussuhteesta osoittavat, että sääntely toimii niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanutkin. Fiva kuitenkin haluaa, että lainakatossa huomioitaisiin vain hankittavan asunnon arvo, ei muita vakuuksia. Fiva on ehdottanut myös uusia tuloihin kytkettyjä lainakattoja: lainan enimmäismäärä suhteessa asiakkaan vuosituloihin tai kuukausittaisten lainanhoitomenojen enimmäismäärä suhteessa tuloihin.

"Kun lainakattolakia säädettiin, siitä tehtiin tarkoituksella kaksitoiminen. Koska katto rajoittaa lainansaantia suhdannetilanteesta riippumatta, se haluttiin säätää suhteellisen lieväksi. Fivalle annettiin kuitenkin mahdollisuus rajoittaa luoton enimmäismäärää sekä laskennassa huomioon otettavaa vakuusjoukkoa, jos asuntorahoitukseen liittyvät riskit kasvavat voimakkaasti", sanoo Mattila.

Mattila muistuttaa, että hoitamattomien lainojen osuus pankkien kaikista lainoista on Suomessa Euroopan pienimpiä: 1,6 prosenttia. Lisäksi suuri osa hoitamattomista lainoista on muita kuin asuntolainoja.

Korkojen nousuun on varauduttu

FK julkaisee lähiaikoina vuosittaisen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen. Tutkimuksen ennakkotiedoista selviää, että 77 prosenttia niistä, joilla on asuntolainaa, on varautunut korkojen nousuun. Tyypillisin tapa varautua ovat säästöt ja sijoitukset.

FK:n analyytikko Elina Salminen kertoo, että tyypillisesti velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista jää alle 30 prosenttiin. Vain 3 prosentilla vastaajista velanhoito vie yli puolet nettotuloista.

"Suomalaiset maksavat tunnollisesti asuntolainojaan. Ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on yleensä muita syitä kuin hoitamaton asuntolaina. Tuoreen tutkimuksemme mukaan keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on 19 vuotta. Muissa Pohjoismaissa takaisinmaksuajat ovat huomattavasti pidempiä, erityisesti Ruotsissa", Salminen sanoo.

FK:n piakkoin julkaistavan tutkimuksen mukaan kahden viime vuoden sisällä otettujen asuntolainojen keskimääräinen suuruus on ollut noin 154 000 euroa.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen on tehnyt FK:n toimeksiannosta IROResearch. Tutkimukseen vastasi 2500 suomalaista, iältään 15–79 vuotta. Otos on valtakunnallisesti edustava.

Esitykset
Veli-Matti Mattila: Toimiiko lainakatto?  
Elina Salminen: Kotitalouksien velkaantuneisuus