Suomalaisten osakerahastojen kehitystä vuosina 2020–25 muovasivat useat globaalit kriisit ja rakenteelliset muutostrendit: koronapandemia, geopoliittinen tilanne, energiakriisi, rahapolitiikan nopea kiristyminen ja teknologinen murros. Ajanjakson sijoitusympäristössä epävarmuus oli jatkuvaa ja markkinatilanne vaihteli nopeasti. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Rahastoraportin aineiston perusteella, miten nämä poikkeukselliset vuodet heijastuivat eri suomalaisten osakerahastoluokkien kehitykseen.
Aineiston avulla voidaan todeta, että sijoittajat hakivat epävarmuuden keskellä vakautta ja hajautusta. Pääomia siirtyi Eurooppaan sijoittavista rahastoista kohti globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittavia rahastoja (kuva 1), joiden arvioitiin tarjoavan vahvemman kasvunäkymän. Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa valtioiden isojen tukipaketti- ja investointipäätösten jälkeen.
Kaiken kaikkiaan ajanjakson aikana osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti uutta pääomaa yhteensä 6,7 miljardia euroa. Osakerahastopääomien yhteenlaskettu arvo kohosi samana aikana 42 miljardia euroa päätyen 87,8 miljardiin euroon. Valtaosa pääomien kasvusta oli seurausta onnistuneista allokaatiopäätöksistä ja osakekurssien kehityksestä. Suomeen tehtyjen sijoitusten yhteismäärä pieneni ajanjakson aikana huolimatta siitä, että Suomen osakemarkkinat pärjäsivät hyvin vuonna 2025 moniin muihin markkinoihin verrattuna.
[1] Suuret amerikkalaiset teknologiayritykset ovat usein keskeisessä roolissa globaalisti sijoittavissa rahastoissa, joten ao. rahastojen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien rahastojen ero voi käytännössä olla pieni.
[2] Uudet sijoitukset miinus pääomien lunastukset.
Vuodet 2020–2021: Koronapandemia, vahva elpyminen ja riskinottohalukkuuden paluu
Koronapandemiasta johtuneiden talouden sulkutoimien seurauksena osakekurssit romahtivat laajasti vuoden 2020 alkupuoliskolla. Talouden epävarmuuden kasvaessa sijoittajat hajauttivat sijoituksia maantieteellisesti ja pääomia siirtyi globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin (kuva 1). Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot myös kiinnostivat sijoittajia, koska pandemian kiihdyttämä digitalisaatio tuki isojen yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden kehitystä. Lisäksi terveyden ja lääketieteen yhtiöiden hyvät tulosnäkymät houkuttelivat sijoittamaan muun muassa Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin.
Vuodet 2022–23: Digitalisaation kehittymisen, energiakriisin ja epävarmuuden vuodet
Pandemian jälkeinen ajanjakso oli Euroopan taloudelle poikkeuksellisen haastava. Vuoden 2022 alussa Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi merkittävästi geopoliittista epävarmuutta ja käänsi laajasti globaalit osakemarkkinat jyrkkään laskuun. Eurooppa asetti talouspakotteita Venäjälle ja vähensi riippuvuuttaan venäläisestä energiasta, minkä takia energian hinnat nousivat. Inflaation kiihtymisen seurauksena Euroopan keskuspankki aloitti pitkän nollakorkojakson jälkeen ohjauskorkojensa noston.
Samanaikaisesti Pohjois-Amerikassa talous ylikuumeni pandemian aikaisten talouden elvytystoimien seurauksena. Lisäksi digitalisaation kehittyminen hyödytti amerikkalaisia isoja teknologiayhtiöitä. Inflaatio kiihtyi ja Yhdysvaltain keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa, mutta osakekurssit jatkoivat Yhdysvalloissa nousuaan.
Kehittyvillä markkinoilla, etenkin Kiinassa, pandemiasta johtuvia sulkutoimia jatkettiin vuoden 2022 loppuun asti, huomattavasti pidempään kuin muualla maailmassa. Talouden sulkutoimien pitkittymisen seuraukset heijastuivat Kiinan talouteen ja osakemarkkinoiden kehitykseen.
Lisääntyneen talouden epävarmuuden ja kiristyneen rahapolitiikan seurauksena Suomeen ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista lunastettiin pääomia. Ajanjakson alkupuolella uusia pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin, koska energiakriisistä hyötyivät Norjan ja Pohjois-Amerikan energiateollisuudet. Lisäksi sijoittajat hajauttivat rahastojen avulla varoja Pohjois-Amerikan isoihin teknologiayhtiöihin. Eniten uusia pääomia sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin (kuvat 1–3).
Vuodet 2024–25: Uuden talouden tasapainon hakeminen, investoinnit tekoälyyn ja puolustusteollisuuteen
Euroopassa talousympäristö vakautui, kun energiakriisi helpotti ja inflaatio hidastui. Vuoden 2024 kesällä Euroopan keskuspankki aloitti ohjauskorkojensa laskun, joka jatkui vuoteen 2025 asti. Vuonna 2024 Euroopan talousnäkymät, erityisesti Saksan osalta olivat energiakriisin seurauksena vielä heikot. Saksan teollisuus oli pitkään hyötynyt venäläisestä halvasta energiasta, joten maan teollisuus joutui hakemaan uuden talouden tasapainon kalliimmalla energian hinnalla.
Sijoitukset Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin nousivat vasta vuonna 2025 (kuva 1), kun Saksa ja useat muut Euroopan maat päättivät merkittävistä tukipaketeista, jotka kohdistuivat erityisesti puolustuksen vahvistamiseen ja strategiseen infrastruktuuriin. Tämä loi voimakkaan kysynnän puolustusteollisuuden osakkeille ja nosti Eurooppaan sijoittavien rahastojen houkuttelevuutta.
Samaan aikaan kun Euroopassa elettiin energiakriisin jälkeistä heikkojen talousnäkymien aikaa, Yhdysvalloissa tekoälyn läpimurto kiihdytti isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien nousua. Niiden arvostustasot nousivat historiallisen korkeille tasoille. Osakekurssien nousu houkutteli pääomia Pohjois-Amerikkaan ja globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin (kuva 2).
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2024 lopussa entisestään kiihdytti pääomien virtausta globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin (kuva 1). Osakekurssit nousivat, kun sijoittajat odottivat Trumpilta yritysmyönteistä politiikkaa ja veronkevennyksiä. Optimismi kuitenkin vaihtui epävarmuuteen, kun Trumpin hallinto alkoi valmistella laajoja kauppapoliittisia rajoituksia. Trumpin esittelemien tariffiuhkauksien seurauksena osakemarkkinat romahtivat keväällä 2025, mutta elpyivät nopeasti, kun uudet kauppasopimukset julkistettiin. Markkinatapahtumat heijastuivat myös laajasti osakerahastojen nettomerkintöihin.
Ajanjakso 2024–25 osoitti, että Yhdysvaltojen talous- ja kauppapoliittisen toimintaympäristön muutokset lisäsivät osakemarkkinoiden ajoittaista volatiliteettia ja vaikuttivat sijoitusvirtoihin, mutta isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden vahvat tulokset ja tulosnäkymät ylläpitivät kiinnostusta globaalisti hajautettuihin ja Pohjois-Amerikkaan painottuviin osakerahastoihin. Vuonna 2025 sijoittajien katse kääntyi Eurooppaan ja rahavirrat suuntaituivat myös Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin.