Valta jaetaan eduskuntavaaleissa. Kansa antaa valtakirjan 200 kansanedustajalle, jotka toivottavasti käyttävät valtaansa vastuullisesti ja viisaasti sekä eri asiantuntija- ja intressitahoja laajalti kuulleen.
Taitava päättäjä kuuntelee erilaisia näkemyksiä, puntaroi niitä tahollaan ja tekee perustellun päätöksensä. Päättäjä, joka rajautuu vain oman viiteryhmänsä kantoihin, ei näe kokonaisuutta eikä pysty edistämään asioita demokraattisessa prosessissa. Muitakin on otettava huomioon.
Laadukkaassa lainvalmistelussa pitää tunnistaa vaikutukset niihin ihmisiin ja toimialoihin, joihin säädös kohdistuu. Tämä taataan niin, että eri ihmisryhmiä ja toimialoja koskevan lainsäädännön valmisteluun otetaan mukaan asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita ja intressitahoja.
Näkövammaisten etujärjestön Näkövammaisten liiton on oltava mukana, kun saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä säädöksiä valmistellaan. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestön Finanssialan on tärkeä antaa oma asiantuntemuksensa, kun valmistellaan pankkien, vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden sääntelyyn sekä sijoittamiseen liittyvää lakeja. Kyse on ihmisten arkeen ja elämiseen liittyvistä asioista.
Ihmisiä palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena. Samalla vahvistetaan ihmisten luottamusta edustuksellista poliittista järjestelmää kohtaan.
Edunvalvoja tai lobbari on tärkeä osa demokraattista prosessia. Tämä tärkeän työn on oltava avointa. Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva lobbauksen avoimuusrekisteri tekee lobbaamisesta aiempaa julkisempaa ja avoimempaa.
Avoimuusrekisteri parantaa merkittävällä tavalla kansalaisten tiedonsaantia eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta. Jatkossa yksittäiset kansalaiset, media ja tutkijat saavat kattavasti tietoa siitä, millaiset toimijat missäkin asioissa pyrkivät vaikuttamaan eduskunnan ja ministeriöiden poliittisiin päättäjiin ja virkakuntaan.
Lobbaustiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa, jota Valtion talouden tarkastusvirasto VTV ylläpitää. Sen käyttö on maksutonta ja tiedot säilytetään 10 vuotta julkisessa rekisterissä, minkä jälkeen ne arkistoidaan muun muassa tutkimuskäyttöä varten.
Avoimuusrekisteri arkipäiväistää lobbausta. Sen takia Suomi tarvitsee tämän rekisterin. Se antaa vahvan tuen vastuulliselle lobbaukselle. Se on myös kansanvaltaa vahvistava uudistus.
Tuomo Yli-Huttula
vaikuttamisen vastaava johtaja Finanssiala ry
lobbariverkosto Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja &
oikeusministeriön avoimuusrekisteriä valmistelleen asiantuntijaryhmän jäsen
Finanssiala ry on jo vuodesta 2020 alkaen avannut omaa vuosittaista vaikuttamistyötään julkistamalla verkkosivuillaan, keitä poliittisia päättäjiä se on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan.
Eduskunta käsitteli avoimuusrekisterin lakiesitystä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta (LaVM 28/2022 vp – HE 98/2022 vp).
FA:n Avoin lobbari -kolumnisarja avaa muun muassa sitä, miksi Suomi tarvitsee avoimuusrekisterin ja miksi Tuomo Yli-Huttula on lobannut rekisteriä seitsemän vuoden aikana.
- Miksi lobbasin avoimuusrekisteriä?
- Hyötyykö demokratia lobbauksesta?
- Syrjäyttävätkö lobbarit poliitikot?
- Avautuvatko vai sulkeutuvatko ovet?
avoimuusrekisteri.fi -palvelu avautuu 1.1.2024
- Tavoitteena on lisätä lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
- Soveltamisalana ovat eduskunta ja ministeriöt, koska suurin osa vaikuttamistoiminnasta kohdistuu niihin ottaen huomioon niiden aseman lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa.
- Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
- Rekisteriin ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöitynä henkilön tarkkuudella: kansanedustajat, ministerit, poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä selvityshenkilöt. Kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien henkilöstöstä ilmoitetaan tieto eduskuntaryhmästä yksilöimättä henkilöä. Ministeriöiden muihin virkamiehiin kohdistuvasta yhteydenpidosta ilmoitetaan tieto osastosta ja yksiköstä.
- Toimijat velvoitetaan raportoimaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitus tehdään tammikuun alusta helmikuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana sekä heinäkuun alusta elokuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Kerran vuodessa ilmoitetaan arvio käytetyistä taloudellisista resursseista.
- Rekisterin sisältämät tiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Tietojen saaminen rekisteristä on maksutonta.
- Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka tehtävänä on opastaa ilmoitusvelvollisia ja laatia tarkemmat ohjeet rekisterin käyttöön.
- VTV asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on laatia hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset ja toimia yhteistyöelimenä lakiin liittyville sidosryhmille.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
