Avoin lobbari tervehtii nyt erityisellä ilolla. Eduskunta on vaalikauden huipennukseksi hyväksynyt lobbauksen avoimuusrekisterilain sisällön tiistaina 21.2.2023.
Suomi saa vuoden 2024 alussa lobbauksen avoimuusrekisterin ensimmäisenä Pohjoismaana. Taidamme olla nykyään aina vahvasti edellä läntistä naapurimaatamme Ruotsia.
Seitsemän vuotta sitten loihdin kuvailemaan eräässä tilaisuudessa, että ”Suomi on jämähtänyt lähtöviivalle lobbauksen läpinäkyvyydessä.” Ryhdyin silloin lobbaamaan Suomeen avoimuusrekisteriä.
Muutama vuosi sitten muuan ansioitunut valtiopäivämies tokaisi tuohtuneena minulle: ”Miksi ihmeessä Sinä Tuomo puhut lobbarirekisterin puolesta? Mehän emme sellaista Suomeen tarvitse, koska kaikkihan me toisemme tunnemme.” Vastasin: ”Juuri sen takia tarvitsemmekin.”
Politiikan, virkakunnan, lobbauksen ja journalismin väki muodostavat helposti oman kuplan. Sen on oltava läpinäkyvä kupla.
Olen työurallani vaihtanut roolia muutaman kerran. Politiikan taustahommista siirryin 1990-luvun lopulla journalistiksi sitoutumattoman median palvelukseen. Loin nahkani uudelleen. 15 vuoden journalistisen uran jälkeen hyppäsin 10 vuotta sitten lobbariksi. Uusi rooli jälleen kerran.
Olen siis nähnyt lobbausta eri rooleissa. Olen ollut lobbauksen kohteena ja kokenut 1990-luvulla myös vähemmän hyviä vaikuttamisen keinoja.
======
“Suomi ei tarvitse tänä päivänä avoimuusrekisteriä siksi, että lobbaus olisi meillä salakähmäistä kabinettipuuhastelua, vaan siksi, että siitä tulisi avoimempaa ja ymmärrettävämpää.”
======
Toimiala-, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt, yritykset ja vaikuttajaviestintätoimistot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarjoamalla omaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään lainsäätäjien käyttöön.
Lobbauksen avoimuutta lisäämällä turvataan kuulemisen laaja-alaisuus. Taitava poliitikko kuuntelee erilaisia näkemyksiä, puntaroi niitä tahollaan ja tekee perustellun päätöksensä. Päättäjä, joka kuuntelee vain oman viiteryhmänsä näkemyksiä, ei näe kokonaisuutta eikä pysty edistämään asioita demokraattisessa prosessissa.
Avoin lobbaus on tärkeä osa moniarvoista demokratiaa.
Siksi lobbasin avoimuusrekisteriä.
Tuomo Yli-Huttula
vaikuttamisen vastaava johtaja Finanssiala ry
lobbariverkosto Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja &
oikeusministeriön avoimuusrekisteriä valmistelleen asiantuntijaryhmän jäsen
Finanssiala ry on jo vuodesta 2020 alkaen avannut omaa vuosittaista vaikuttamistyötään julkistamalla verkkosivuillaan, keitä poliittisia päättäjiä se on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan.
Eduskunta käsitteli avoimuusrekisterin lakiesitystä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta (LaVM 28/2022 vp – HE 98/2022 vp).
FA:n Avoin lobbari -kolumnisarja avaa muun muassa sitä, miksi Suomi tarvitsee avoimuusrekisterin ja miksi Tuomo Yli-Huttula on lobannut rekisteriä seitsemän vuoden aikana.
- Miksi lobbasin avoimuusrekisteriä?
- Hyötyykö demokratia lobbauksesta?
- Syrjäyttävätkö lobbarit poliitikot?
- Avautuvatko vai sulkeutuvatko ovet?
avoimuusrekisteri.fi -palvelu avautuu 1.1.2024
- Tavoitteena on lisätä lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
- Soveltamisalana ovat eduskunta ja ministeriöt, koska suurin osa vaikuttamistoiminnasta kohdistuu niihin ottaen huomioon niiden aseman lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa.
- Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
- Rekisteriin ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöitynä henkilön tarkkuudella: kansanedustajat, ministerit, poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä selvityshenkilöt. Kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien henkilöstöstä ilmoitetaan tieto eduskuntaryhmästä yksilöimättä henkilöä. Ministeriöiden muihin virkamiehiin kohdistuvasta yhteydenpidosta ilmoitetaan tieto osastosta ja yksiköstä.
- Toimijat velvoitetaan raportoimaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitus tehdään tammikuun alusta helmikuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana sekä heinäkuun alusta elokuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Kerran vuodessa ilmoitetaan arvio käytetyistä taloudellisista resursseista.
- Rekisterin sisältämät tiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Tietojen saaminen rekisteristä on maksutonta.
- Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka tehtävänä on opastaa ilmoitusvelvollisia ja laatia tarkemmat ohjeet rekisterin käyttöön.
- VTV asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on laatia hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset ja toimia yhteistyöelimenä lakiin liittyville sidosryhmille.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
