Porvariston, papiston ja talonpoikien säätyjen istuntopaikaksi vuona 1890 valmistuneessa Säätytalossa linjataan parhaillaan Petteri Orpon hallituksen suuntaviivoja. Hallituksen muodostamisen kipuiluja seuratessa on pulpahtanut mieleen, että aatelissääty, joka oli pääosin ruotsinkielistä, kokoontuikin aikanaan Ritarihuoneella eikä Säätytalossa.
Uskon, että juhannukseen mennessä Suomea hallitsee kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisten ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus. Hallituksen toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että suurimmat väännöt käydään hallitusta muodostettaessa eikä jatkuvasti hallitustaipaleen aikana. Parhaimmillaan pitemmät hallitusneuvottelut hitsaavat hallituspuolueita yhteen. Ehkäpä kriisien kautta tuleva hallitus ottaa askeleita kohti syvenevää yhteistyötä. Avoin lobbari on tunnetusti optimisti.
Säätytalo symboloi valtaa. Se on tällä hetkellä asiantuntija- ja intressitahojen vahvan kiinnostuksen kohde. Säätytalolle janotaan kutsua kuultavaksi. Eri ministeriöiden ja tutkimuslaitosten lisäksi toukokuun aikana hallitusneuvottelijoiden luona on käynyt kuultavana elinkeinoelämän, palkansaajaliikkeen ja eri järjestöjen edustajia.
Hallitusneuvottelujen alkumetreillä uutisoitiin, että lobbareilla ei ole sijaa Säätytalolla. Tämä tarkoitti, että lobbareiden rooli hallitusneuvotteluissa on toimia kutsuttuina kuultavina asiantuntijaroolissa, muttei työryhmissä neuvottelijoina tai sihteereinä. Roolit on hyvä pitää kirkkaina. Poliittisen taustankin omaava lobbari on uskottavampi, kun päässä ei ole kahta hattua.
Poliitikot linjaavat yhteiskunnalliset uudistukset, ja virkamiehet valmistelevat tarvittavan lainsäädännön virkavastuulla. Lobbarit eivät tätä työtä tee, mutta tarjoavat oman asiantuntemuksensa ja näkemyksensä valmisteluun. Eri asiantuntija- ja intressitahoja edustavat lobbarit ovat parhaita kertomaan, miten mahdolliset uudet säädökset vaikuttavat eri toimialoihin ja sitä kautta suomalaisten arkeen ja elämään.
Lobbarit eivät syrjäytä poliitikkoja. Roolitus on selvä: lobbari perustelee, poliitikko päättää. Näiden kahden välillä tarvitaan kuitenkin säännöllistä ja avointa vuoropuhelua. Vuoden 2024 alussa käyttöön otettava lobbauksen avoimuusrekisteri tekee tästä vuoropuhelusta nykyistä läpinäkyvämpää.
Avoin lobbari luottaa, että kansalaisia palvelevaa lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena.
Tuomo Yli-Huttula
VTV:n avoimuusrekisterineuvottelukunnan puheenjohtaja
lobbariverkosto Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja
Finanssiala ry:n vaikuttamisesta vastaava johtaja
Finanssiala ry on jo vuodesta 2020 alkaen avannut omaa vuosittaista vaikuttamistyötään julkistamalla verkkosivuillaan, keitä poliittisia päättäjiä se on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan.
Eduskunta käsitteli avoimuusrekisterin lakiesitystä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta (LaVM 28/2022 vp – HE 98/2022 vp).
FA:n Avoin lobbari -kolumnisarja avaa muun muassa sitä, miksi Suomi tarvitsee avoimuusrekisterin ja miksi Tuomo Yli-Huttula on lobannut rekisteriä seitsemän vuoden aikana.
- Miksi lobbasin avoimuusrekisteriä?
- Hyötyykö demokratia lobbauksesta?
- Syrjäyttävätkö lobbarit poliitikot?
- Avautuvatko vai sulkeutuvatko ovet?
avoimuusrekisteri.fi -palvelu avautuu 1.1.2024
- Tavoitteena on lisätä lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
- Soveltamisalana ovat eduskunta ja ministeriöt, koska suurin osa vaikuttamistoiminnasta kohdistuu niihin ottaen huomioon niiden aseman lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa.
- Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
- Rekisteriin ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöitynä henkilön tarkkuudella: kansanedustajat, ministerit, poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä selvityshenkilöt. Kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien henkilöstöstä ilmoitetaan tieto eduskuntaryhmästä yksilöimättä henkilöä. Ministeriöiden muihin virkamiehiin kohdistuvasta yhteydenpidosta ilmoitetaan tieto osastosta ja yksiköstä.
- Toimijat velvoitetaan raportoimaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitus tehdään tammikuun alusta helmikuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana sekä heinäkuun alusta elokuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Kerran vuodessa ilmoitetaan arvio käytetyistä taloudellisista resursseista.
- Rekisterin sisältämät tiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Tietojen saaminen rekisteristä on maksutonta.
- Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka tehtävänä on opastaa ilmoitusvelvollisia ja laatia tarkemmat ohjeet rekisterin käyttöön.
- VTV on asettanut neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on laatia hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset ja toimia yhteistyöelimenä lakiin liittyville sidosryhmille. Neuvottelukunnan työ on alkanut toukokuussa 2023.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
