Ei anneta YELin yllättää – Maksutulon parempi ennakoitavuus vähentäisi valtion osuutta yrittäjien eläkelain menoista

Yrittäjien eläkejärjestelmä yllätti poliitikot. Vuoden 2025 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuviin menoihin 60,1 miljoonan euron lisäystä. Syynä on arvioitua alhaisempi vakuutusmaksutulo.

Yllätys ei ole ainoa laatuaan, vaikka onkin poikkeuksellisen suuri. Myös vuonna 2024 toisessa ja kolmannessa lisätalousarviossa jouduttiin varautumaan menojen kasvuun. Tuolloin summa oli yhteensä 30,1 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä selvityshenkilö Jukka Rantala selvittää YEL-järjestelmän muutostarpeita sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Toimeksiannon keskiössä on kartoittaa työtulomäärittelyn ongelmia ja esittää vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Lisäksi tulee selvittää rahastoinnin vaihtoehtoja. Nämä ovat juuri ne asiat, joita tulisikin selvittää!

======
Järjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että maksutulo olisi ennakoitavampaa.
======

Ennustamisen vaikeuden ytimessä on nimenomaan maksutulo. Eläkemeno on huomattavasti helpompaa ennakoida. Tällä hetkellä hankaluutta tuo YELin työtuloon tehtyjen lakitäsmennysten vaikutusten arviointi.

Järjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että maksutulo olisi ennakoitavampaa. Tähän auttanee se, jos jatkossa pystyttäisin laajemmin hyödyntämään erilaisia rekisteritietoja yrittäjien ansiotulon määrityksessä. Jos työtulon määritelmä seuraisi tarkemmin yrittäjän todellisia ansiotuloja, myös työtulosumma ja sitä kautta valtion osuus olisivat paremmin arvioitavissa.

Valitettavasti YEL-järjestelmä on kroonisesti alijäämäinen. Edellinen kerta, kun valtion maksuosuutta ei tarvittu oli vuonna 1990. Vielä vuonna 2020 valtion maksuosuus oli 349 miljoonaa. Nyt ollaan jo pitkälti yli 500 miljoonassa ja summa sen kuin kasvaa tulevaisuudessa. Myös tämän vuoksi olisi suotavaa, että ennustettavuus paranisi.

Pitkällä aikavälillä merkittävin syy YEL-järjestelmän alijäämälle ja suurille valtion osuuksille on rahastoinnin puute. Toisin on esim. TyEL-järjestelmässä, jossa rahastoille saatavalla sijoitustuotolla katetaan maksutulon ja eläkemenon välinen epäsuhta. On toivottavaa, että muutostarveselvitys tuo asiaan parannusta.