Viimeisen sadan vuoden aikana on saavutettu merkittävä elintason nousu isossa osassa maailmaa. Samalla olemme luoneet vakavan riippuvuuden fossiilisesta energiasta ja käytämme luonnonvaroja noin kolmen maapallon kantokyvyn verran. Alkaa käydä ilmeiseksi, että hinta on korkeampi kuin tähän asti on maksettu.
Kuivuus, myrskyt ja metsäpalot ovat arkea pohjolassakin ja sinilevä muistuttaa kuinka hidasta pilattua on korjata. Monet miettivät, mitä voisimme tehdä toisin.
Pitkäaikaisen lisäarvon muodostuminen edellyttää, että liiketoiminta on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää sekä sosiaalisesti hyväksyttävää. Alisuorittaminen jollain osa-alueella heikentää ennen pitkää kokonaisuuttakin: lainsäädäntö kiristyy, asiakkaat kaikkoavat, raaka-aine kallistuu, rahoituslähteet ehtyvät.
Määrätietoinen siirtyminen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen on taloudelliselta ja inhimilliseltä kannalta paras vaihtoehto. Suuntaamalla riittävästi investointeja kohteisiin, joilla tuodaan globaalit kasvihuonekaasupäästöt lähelle nollaa seuraavan 30 vuoden aikana, voimme onnistua rajoittamaan lämpenemisen kahteen asteeseen. Resurssien käytön pienentäminen ja kierrättäminen luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tiedämme siis mitä pitää tehdä, homma on aloittamista vaille valmis. Riittävän, vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon saaminen taloudellisen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista tekee kestävien valintojen tekemisen helpommaksi. Suomalaisilla, kuten pohjoismaisilla yrityksillä yleensä, on paljon hyvää kerrottavaa. EU on julkaissut ensimmäiset lakiehdotukset kestävän kasvun edistämiseksi rahoituksen keinoin. Näihin kuuluu kestä väksi luokitellun taloudellisen toiminnan selkeä määrittely ja sen perusteella tehtävä parempi raportointi. Isot sijoittajat ovat tätä vaatineet jo jonkun aikaa ja joutuvat myös itse kertomaan miten kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon sijoituspäätöksissä. Selkeä luokittelu auttaa myös yrityksiä näkemään miltä niiden strategiset valinnat näyttävät muiden silmin. Selkeys oletettavasti yksinkertaistaa myös tiedon tuottamista ja helpottaa raporttien tulkintaa.
Vapaaehtoisin säännöin hyvään kasvuun lähtenyt vihreiden joukkolainojen markkina osoittaa, että kysyntää on runsaasti ja kestäviä sijoituskohteita löytyy, ja pitää löytyä, yksityiseltä sekä julkiselta puolelta. Isot ja pienet sijoittajat voivat äänestää rahoillaan ja rakentaa vaurauttaan kestävyystavoitteisiin sitoutuneiden yhtiöiden osakkeita ja joukkolainoja ostamalla. Samalla kaiken kokoisille yrityksille tarjoutuu lisää kotimaista rahoitusta, joka tukee niiden kasvua.
Päästövähennyksiä tulee toki vauhdittaa luomalla hiilidioksidipäästöille tuntuva hinta kaikilla toimialoilla. Tätä odotellessa on syytä käyttää täysimääräisesti myös rahoituksen epäsuorat keinot.
Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit
Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle