Ihmiset jonottavat peruselintarvikkeita, lentokoneet lakkaavat toimimasta, raha menettää arvonsa – Putin pakottaa venäläiset palaamaan kylmän sodan ja stalinismin eristykseen

Venäjästä on lyhyessä ajassa tullut kuin laboratorio, jossa maan poliittinen johto yrittää kääntää aikaa taaksepäin. Tavallisten venäisten tuhansin säikein globaaliin maailmaan liittyviä siteitä katkotaan nyt kaikilla rintamilla. Samalla muulle maailmalle tulee yhä selvemmäksi, kuinka keskinäisriippuvainen maailma todellisuudessa on. 

Vanhat neuvostoaikaiset selviytymisopit ovat Venäjällä nyt kalliit. Kansalaiset ovat viime viikkoina havainneet siirtyneensä vuosikymmeniä ajassa taaksepäin: maa on eristäytynyt lännestä, uusstalinistinen yhden diktaattorin hallintomalli on tullut käyttöön, tällä kertaa ilman mitään sosialismin kaltaisia viikunanlehtiä, ja läntiset kulutushyödykkeet katoavat kauppojen hyllyiltä. 

Venäläisten on jälleen jonotettava saadakseen edes peruselintarvikkeita. Tämä puolestaan on johtanut hamstraamiseen, mikä taas pahentaa entisestään alkavaa pulaa monista sellaisista välttämättömyystarvikkeista, joiden tuonti ulkomailta ei enää onnistu joko pakotteiden tai valuuttapulan johdosta.

Raportit paikan päältä Moskovasta ja Pietarista ovat kertoneet, että ruplan romahdus on johtanut ruuan ja kulutustavaroiden hintojen jyrkkään nousuun. Käteisen rahan nostamista pankeista on rajoitettu, eivätkä länsimaiset luottokortit enää toimi Venäjällä. Kotimaiset maksujärjestelmät toimivat toistaiseksi ainakin osittain, mutta ruplan arvon romahduksen myötä ostovoima on joistakin sahausliikkeistä huolimatta ollut syöksykierteessä.

Kun EU-maissa inflaation ennakoitiin joulukuussa 2021 voivan nousta vuositasolla jopa ennätykselliseen viiteen prosenttiin, Venäjän inflaation lasketaan nyt olevan kaksi prosenttia viikossa.

Tämäkin on vain hatara keskiarvo. Sodan alkamisen 24. helmikuuta ja 9. maaliskuuta välisenä aikana esimerkiksi venäläisten autojen hinnat olivat nousseet 17,2 ja tuontiautojen hinnat, kun niitä on vielä ollut saatavilla, 15,1 prosenttia. Tomaatitkin kallistuivat 7,7 prosenttia.

Osa venäläisistä on tietenkin varautunut pahan päivän varalle, eikä kaikkia säästöjä suinkaan pidetä ruplina venäläisissä pankeissa. Niilläkin etuoikeutetuilla, joilla olisi vielä varaa esimerkiksi uuden tietokoneen hankintaan, ongelmaksi on nopeasti nousemassa se, että tuhannet länsimaiset yritykset ovat jo lopettaneet toimintansa maassa tai parhaillaan pakkaamassa lähtöä varten. 

Oma lukunsa ovat tietenkin ne, jotka eivät koskaan ole edes päässeet maistamaan minkäänlaista suuriin kaupunkeihin keskittynyttä talouskasvua ja maailman avautumista parhainakaan nykyistä sotaa edeltäneinä vuosina. Valmiiksi syrjään työnnettyjen venäläisten elämä jatkuu vain aikaisempaakin rajallisempana.

Tähän asti paremmin menestyneiden osalta romahdus on syvempi. Olipa kysymys Applen kännyköistä tai läntisistä autoista, varastojen tyhjennyttyä uusia laitteita ei enää saa ja vanhoihinkin huollon, varaosien ja ohjelmapäivitysten saaminen muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi. Eri medioissa kerrotaan nyt muun muassa siitä, kuinka autoilijat hamstraavat aivan perustason varaosia kuten öljyä ja suodattimia autoihinsa, nyt kun niitä vielä saa.

Presidentti Putin puhuu maan omavaraisuuden kasvattamisen tuomasta pelastuksesta, mutta monissa venäläisten omissa tuotantolaitoksissa ollaan täysin riippuvaisia niissä käytetystä länsimaisesta teknologiasta, koska Venäjällä vaadittavaa osaamista ei ole eikä tarvittavia koneita ei lainkaan valmisteta. Kun tuotantoteknologialta katkeaa huolto ja varaosien saanti, se lakkaa jossain vaiheessa toimimasta.

Sosiaalinen media on kuristusotteessa

Erityisen synkkää jälkeä Putinin aikakone on tehnyt alle kolmekymppisten venäläisten maailmassa. 

He ovat eläneet koko elämänsä Neuvostoliiton jälkeistä aikaa, matkustelleet vapaasti lännessä, kuluttaneet vapaasti sosiaalista mediaa ja tottuneet länsimaisiin kulutushyödykkeisiin. He eivät ole kokeneet elämää neuvostotodellisuudessa muuten kuin vanhempiensa ja isovanhempiensa kertomusten kautta.

Voi vain kuvitella, miltä globaaliin digitaaliseen sisällöntarjontaan kasvaneista tuntuu kun Netflix, BBC, Disney tai muut nettitelevision kanavat ovat yhdessä yössä kadonneet saatavilta. Jäljellä on pääasiassa vain kanavia, mitkä jokainen vähänkään silmiään auki pitänyt tunnistaa propagandaksi.

Myös venäläisten pääsy nauttimaan alustatalouden tuomista mahdollisuuksista on nyt voimakkaasti rajoittunut. Muun muassa Airbnb on sulkenut palvelunsa Venäjällä. Tuhannet venäläiset, jotka ovat vuokranneet asuntojaan palvelun kautta esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa, joutuvat nyt miettimään muita ansaintamalleja. 

Vastaavasti Venäjä on itse sulkenut muun muassa TikTokin ja Instragramin verkon ulkopuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että tuhannet niiden kautta rahaa tienanneet venäläiset sisällöntuottajat joutuvat nyt miettimään koko elantonsa uudestaan.

Matkustusyhteydet länsimaihin muuttuivat historiallisen hankaliksi

Koska EU-maat ovat sulkeneet ilmatilansa venäläisiltä lentoyhtiöitä ja Venäjä on vastavuoroisesti sulkenut EU-maiden lentoyhtiöt ilmatilansa ulkopuolelle, venäläisten mahdollisuudet lentää Eurooppaan ja muualle maailmaan ovat nekin alkaneet muistuttaa vanhoja neuvostoaikoja. 

Matkustaminen onnistuu enää Turkin tai joidenkin Arabiemiraattien ja Qatarin tapaisten Lähi-idän maiden kautta. Näitä reittejä venäläiset käyttävät nyt erityisesti matkoillaan Kaakkois-Aasiaan tai Amerikkaan.

Euroopassa Serbia jättäytyi aluksi kokonaan lentoliikennettä koskevien pakotteiden ulkopuolelle ja ehti siten olla hetken lähes ainoa avoimeksi jäänyt takaovi Venäjältä suoraan Länsi-Eurooppaan, mutta nyt Serbiakin on kansainvälisen painostuksen alla taipumassa ainakin lentojen vähentämiseen. 

Vaikka Serbia väittää olevansa Ukrainan sodan suhteen puolueeton, maan presidentti Alexandar Vucic on tukenut avoimesti presidentti Vladimir Putinia. Serbit pitävät itseään eteläslaaveina ja ovat perinteisesti tehneet paljon yhteistyötä Venäjän kanssa. 

Samaan aikaan Suomesta on tullut kirjaimellisesti EU-maiden sillanpää Venäjälle. Suomi tarjoaa rautatieyhteydellään yhden harvoista enää käytettävissä olevista suorista joukkoliikenneyhteyksistä Venäjältä EU-maihin. Muita suoria maayhteyksiä ovat toistaiseksi vain maantieyhteydet Viroon ja Latviaan.

Siviili-ilmailusta tuli Venäjän romahduksen symboli

Länsimaat asettivat pian Venäjän hyökkäyksen alettua keskeisille venäläispankeille historian järeimmät pakotteet, joilla ne irrotettiin länsimaiden rahoitusmarkkinoilta. Samalla myös Venäjän keskuspankin ulkomailla sijaitsevat varat jäädytettiin, ja Venäjältä meni mahdollisuus hakea pitkäaikaista rahoitusta länsimarkkinoilta. Tällä hetkellä arvaillaan, kuinka kauan menee siihen, että Venäjän valtio ei kykenee huolehtimaan veloistaan ja julistetaan maksukyvyttömäksi.

Pankkisektorin ohella lentoliikenteen romahdus on ehkä kouriintuntuvin esimerkki venäläisten arjen muuttumisesta. Meneillään on Venäjän itsensä aiheuttama maan siviili-ilmailun tuhoutuminen. 

Putin sinetöi katastrofin allekirjoittamalla asetuksen kaikkien maassa olevien leasing-koneiden kansallistamisesta. Niitä lasketaan olevan noin viisisataa, ja koneiden yhteenlaskettu arvo on noin kymmenen miljardia euroa. 

Käytännössä kysymys on koneiden varastamisesta. Siirto on kaikin puolin järjetön, koska se tarkoittaa, että Venäjä katkaisee itseltään samalla mahdollisuudet vuokrata koneita tai mitään muutakaan kipeästi tarvitsemaansa teknologiaa lännestä myöskään tulevaisuudessa. 

Ohjelmistopula halvaannuttaa nopeasti

Järjettömyyttä pahentaa se, että luottamuksen menettämisen lisäksi kansallistetut lentokoneet muuttuvat nopeasti kansainvälisessä liikenteessä käyttökelvottomiksi, koska niiden turvallisen käytön edellytyksenä on jatkuva huolto, ohjelmistojen päivittäminen ja varaosien saanti. Sekä Boeing että Airbus ovat katkaisseet varaosatoimitukset ja huoltopalvelut Venäjälle, minkä johdosta koneet menettävät pysyvästi vaadittavan lentokelpoisuusluokituksensa. Lentokoneita, joiden huoltohistoriassa on aukkoja tai epäselvyyksiä, ei myöskään tulevaisuudessa saada hyväksyttyä käyttöön tai vakuutettua länsimaissa.

Venäjä on jo ilmoittanut aikovansa rekisteröidä koneet omaan ilmailurekisteriinsä, jotta niiden käyttöä voitaisiin jatkaa laillisesti. Varaosapulaa voidaan jonkin aikaa paikata hajottamalla osa kansallistetuista koneista varaosiksi. Tämä ei kuitenkaan tarjoa mitään pysyvää ratkaisua, vaikka Venäjän hallitus niin yrittääkin vakuuttaa. Venäjän puheet siitä, että maa kykenee itse huoltamaan koneet, ovat merkityksettömiä, jos huolloilla ei ole kansainvälisesti hyväksyttyjä sertifiointeja. 

Talouslehti Kommersantin lähteiden mukaan venäläisten koneiden lentokelpoisuudesta vastaava johtaja Valeri Kudinov totesikin julkisesti, että Venäjä tarvitsee nopeasti varaosia Turkista ja Intiasta sen jälkeen, kun Kiina kieltäytyi toimittamasta niitä. Kiina ei halua lentokoneita koskevien pakotteiden laajenevan itseensä. 

Vielä varaosapulaakin nopeammin koneiden lentokelpoisuuteen alkaa todennäköisesti vaikuttaa se, ettei niiden ohjelmistoja enää kyetä päivittämään. Nykyaikaiset lentokoneet ovat täysin riippuvaisia lennonjohdon globaaleista tietojärjestelmistä, jotka päivittyvät koko ajan. Ollakseen käyttökelpoisia myös koneiden ohjelmistot edellyttävät jatkuvia päivityksiä, jotta ne synkronoituvat kyseisiin tietojärjestelmiin.  

Vaikka Venäjä voi käyttää koneita edelleen kotimaan lennoillaan, käytännössä ne muuttuvat kasvavaksi turvallisuusriskiksi. 

Valtavan sotilaskäyttöön suunnitellun lentokoneteollisuuden lisäksi Venäjällä on toki siviilikoneita, jotka ovat maan omaa tuotantoa. Niiden osalta huolto ja alkuperäisten varaosien saanti voi olla helpompaa myös kotimaassa – mutta nekään eivät lennä pidemmälle kuin Venäjän vasallivaltioihin.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 18.3.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.