Suomalaiset ovat maailman parhaita lottoajia. Me tiedämme täysosuman todennäköisyyden olevan yksi 18 miljoonasta. Silti joka lauantai miljoonat rivit täytetään, ”jospa onni osuisi tällä kertaa”. Mutta kun kyse on riskistä, joka ei ole yksi miljoonista vaan väistämätön – oman kuoleman taloudellisista seurauksista – sama kansa sulkee silmänsä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn mukaan vuonna 2022 kuoleman varalle otettuja riskihenkivakuutuksia oli vain kahdeksalla prosentilla suomalaisista. Tuoreimman FA:n vuonna 2025 tekemän Vakuutustutkimus-kyselytutkimuksen perusteella joka neljännellä työikäisellä suomalaisella on henkivakuutus. Ero johtunee osaksi siitä, että ETLAn selvitys perustui puhtaasti rekisteritietoihin, kun taas Vakuutustutkimus perustuu ihmisten omaan käsitykseen omasta vakuutusturvastaan, mikä saattaa olla virheellinen.
Vakuutustutkimuksessa virhettä voivat aiheuttaa säästöhenkivakuutukset, joiden avulla ei varauduta äkilliseen kuolemaan, vaan säästämällä pitkään elinikään. On kuitenkin selvää, että valtaosa meistä pelaa taloudellista venäläistä rulettia perheensä tulevaisuudella. Ja mikä pahinta: tämä ei ole uhkapeli, tämä on laskutoimitus.
======
Valtaosa meistä pelaa taloudellista venäläistä rulettia perheensä tulevaisuudella.
======
ETLAn vuoden 2022 tutkimuksessa selvitettiin, mikä on suomalaisten keskimääräinen kuolemanvaraturvan vaje. Vajeen suuruudeksi laskettiin tuolloin noin 65 000–70 000 euroa. Se on summa, joka tarvittaisiin, jotta perheen kulutus voisi jatkua huoltajan kuoleman jälkeen ennallaan. Sosiaaliturva, muu varallisuus tai optimismi eivät valitettavasti tätä vajetta paikkaa.
Matemaatikon näkökulmasta tämä on hämmentävä ilmiö – olemme tottuneet siihen, että kun jokin voidaan laskea, se voidaan myös ratkaista. Vaikka riski on laskettavissa, käyttäytyvät ihmiset silti kuin numeroilla ei olisi mitään tekemistä heidän elämänsä kanssa. Optimismiharha on yksi vakuuttamisen sitkeimmistä esteistä: uskomme olevamme tilastojen ulkopuolella. Ihmiset eivät tee päätöksiä numeroiden vaan tunteiden, oletusten ja toiveiden perusteella. Intuitio on huono arvioimaan pieniä todennäköisyyksiä ja suuria vaikutuksia. Kuoleman pieni todennäköisyys saa meidät helposti ohittamaan koko aiheen. Lisäksi oma kuolema on kuitenkin “sellainen asia, josta ei tarvitse puhua vielä”.
Matemaatikko ei voi muuttaa ihmisten psykologiaa tai vaatia ihmisiä rakastumaan numeroihinsa. Luvut voi kuitenkin näyttää ja toivoa, että niitä kuunneltaisiin. Joskus luvut puhuvat kovempaa kuin mikään muu. Lottorivin täyttäminen on halpa unelma, mutta lotossa häviää lähes aina, eikä päävoiton saamisen varaan kannata laskea yhtään mitään.
Kuolemanvaravakuutus puolestaan on halpa turva. Sen varaan voi laskea kaiken, mitä ei halua jättää sattuman varaan. Kuolemanvaravakuutuksessa oma perhe voittaa, jos pahin tapahtuu. Sillä kun elämä päättyy, matematiikka ei lopu. Se jatkuu perheen pankkitilillä, halusimme sitä tai emme.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalainen ymmärtää lottorivin riskin, mutta ei perheensä
Kone tunteiden tulkkina – tekoäly aistii vakuutusasiakkaan toiveet jopa rivien välistä
Jäävätkö vakuutusehdot hämäriksi? Vakuutusyhtiö kehitti tekoälybotin, joka selventää ehtoja ja vastaa kysymyksiin
”Kaikki me olemme kuolemattomia, mutta vain vähäsen aikaa” – FA:ssa aloittaneen Suvi Peussan vastuualueena on vakuutusyhtiöiden taloudellinen sääntely
