Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan

Kotitalouksien velkaantuminen on kuin putoavat housut, joita yritetään pitää säädyllisellä korkeudella vöin ja henkselein. Molempia on kiristetty, mutta uusia viritellään. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti jälleen uutta rajoitetta kansalaisten velanotolle. Ehdotuksen mukaan pitäisi kirjata lakiin, kuinka suuri osuus kotitalouden tuloista voi mennä velkojen maksuun.

Vuoden alusta lähtien voimassa on ollut lähes samansisältöinen Finanssivalvonnan suositus, jota pankit noudattavat. Uutta nyt tulleessa ehdotuksessa on, että tarkistus tehtäisiin lähes kaiken velanoton yhteydessä, eikä vain asuntolainaa haettaessa, kuten nyt. Periaatteessa se voisi koskea vaikka huonekalukaupan osamaksusopimusta.

Velkaantumista rajoitetaan jo nyt asuntolainakatolla (lainaa enintään 85% tai 95% vakuuksien arvosta), kuluttajaluottojen korkokatolla (laskee syksyllä 15 %:iin) ja lainanottajan maksukyvyn stressitestauksella (25 vuoden laina-aika, 6 %:n korko). Lisäksi on päätetty asuntolainojen enimmäispituudesta (30 vuotta) sekä taloyhtiölainoja koskevista rajoitteista, jotka tulevat voimaan heinäkuussa. Parhaillaan rakennetaan myös positiivista luottotietorekisteriä, joka kokoaa tiedot eri luotonantajilta otetuista lainoista.

======
Erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole tietoa.
======

Finanssialan huolena on, että erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole tietoa. Toimet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja mm. nuorten ensiasunnon hankintamahdollisuuksiin.

Vaikuttavatko laina- ja velkakatot oletetulla tavalla? Norjan keskuspankin julkaiseman tutkimuksen mukaan asuntolainakaton käyttöönotto vähensi odotetusti velkaantumista. Samalla se kuitenkin pienensi kotitalouksien taloudellisia puskureita, koska kotitalouksien säästöistä isompi osa meni asunnon hankintaan. Puskurien pienentyessä kotitalouksien vastustuskyky taloudellisia häiriöitä vastaan heikentyy, jolloin vaikutus voi olla päinvastainen kuin alun perin tarkoitettiin.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan