Vuoden 2024 alussa Suomessa tulee voimaan maailmanlaajuinen minimiverolainsäädäntö. Sen tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä liiallista ja epätervettä verokilpailua. Maailmanlaajuinen minimivero on lähtenyt liikkeelle OECD:n aloitteesta ja sen toteutukseen on sitoutunut toistasataa maata, Suomi muiden mukana. Veron tarkoitus on hyvä ja kannatettava.
Minimiveroraportoinnin piiriin kuuluvat kaikki sellaiset yhtiöt ja konsernit, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden on varmistettava, että jokaisessa sijaintimaassa tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Laskutoimitus ja raportointi on tehtävä, vaikka veroaste varmasti ylittäisi määrätyn rajan.
Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan lähinnä pelkästään ison raportointitaakan. Minimivero aiheuttaa suuresti työtä yritysten vero-, kirjanpito- ja IT-osastoilla, jotta vaatimukset pystytään täyttämään. Minimiveroa koskeva säännöstö on poikkeuksellisen monimutkainen ja veron laskeminen on raskas prosessi. Se vaatii paljon paitsi yrityksiltä, myös viranomaisilta.
======
Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan lähinnä pelkästään ison raportointitaakan.
======
Suomessa viranomaisilla ei ole ollut resursseja eikä aikaa ohjeistaa yrityksiä riittävästi. Lopputuloksena yritykset joutuvat osin arvailemaan, miten minimiveroraportointi on tehtävä. Se luo tilanteen, jossa yritys yrittää tehdä kaiken oikein, muttei voi olla varma, tulkitseeko monimutkaisia säännöksiä samoin kuin veroviranomaiset. Tilanne luo yrityksille riskin siitä, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi virheellisesti laadittuja laskelmia tai ilmoituksia joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla sanktiomaksu. Esimerkiksi Ruotsissa jo pelkkä lakiehdotus on ollut huomattavasti Suomea huomattavasti laajempi ja informatiivisempi.
Erityisen hankalaa on, että Suomessa eduskunta ei ole jättämässä lakiin mahdollisuutta hakea viranomaiselta näitä sitovaa ennakkoratkaisua. Verohallinto on viime vuosina ratkaissut tuloverokysymyksiä yhä enemmän ennakoivasti, mikä säästää yrityksiä ja viranomaisia raskaammalta jälkikäteisoikaisulta.
Eduskuntakäsittelyssä minimiverolakiin on ehdottomasti lisättävä yrityksille mahdollisuus hakea viranomaisia sitova ennakkoratkaisu. Verokohtelu on joka tapauksessa selvitettävä, mutta olisi kaikkien etu, että se tehtäisiin selväksi ennakolta, eikä vasta jälkikäteen mahdollisilla seuraamusmaksuilla lisättynä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä
Leasingtoiminta aiheuttaa minimiverosääntelyssä ongelmia pankeille – Pohjoismaat vetoavat OECD:tä tarkentamaan ohjettaan
Yritykset joutuvat arvailemaan, miten maailmanlaajuista minimiverolakia noudatetaan
Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot
