Luonnos U-kirjelmäksi: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2019/2088 muuttamista koskien kestävyyteen liittyvien tietojen antamista rahoituspalvelusektorilla

EU/1149/2025

FA pitää luonnosta U-kirjelmäksi pääpiirteissään hyvänä ja kannattaa SFDR-asetuksen muutosehdotuksia muutamin lisähavainnoin

• Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.
• FA:n näkemyksen mukaan valtioneuvoston kanta huomioi pääpiirteissään SFDR-asetukseen esitettyjen muutosehdotusten keskeisimmät kohdat hyvin.
• FA kannattaa yleisellä tasolla komission aloittamaa sääntelyn yksinkertaistamista sekä erityisesti uuteen SFDR-ehdotukseen sisältyviä turhan raskaiden ja sijoittajansuojaa palvelemattomien velvoitteiden poistoja.
• Sen sijaan uudesta SFDR-ehdotuksesta puuttuvat muun muassa riittävät siirtymäajat, eikä se huomioi Omnibus I -paketin jälkeistä ESG-datan heikentyvää saatavuutta. Tämä tulisi huomioida nimenomaisesti U-kirjeessä.
• Uuden ehdotuksen neuvotteluprosessin aikana valvojien antama toimista pidättymistä koskeva kirje, ”no action letter”, tulisi säilyttää vaihtoehtona.
• Uusi SFDR-ehdotus sisältää olemassa olevan SFDR-asetuksen (14 artikla) kanssa samansisältöisen seuraamusartiklan, joka on jo implementoitu seuraamusmaksuvaltuutena Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ään. FA ei näe syytä korostaa tätä erikseen valtioneuvoston kannassa.

1       Sääntelyn yksinkertaistaminen on tervetullutta, mutta yrityksille tulisi sallia helpotuksia jo väliaikana ennen uuden asetuksen täyttä implementointia

FA kannattaa komission aloittamaa sääntelyn yksinkertaistamista sekä isossa kuvassa SFDR-asetukseen ehdotettuja muutoksia.

Yhteisötason tiedonantojen poistaminen on hyvin tervetullutta, sillä nykyisellään kyseiset tiedonannot ovat osin päällekkäisiä kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n kanssa eivätkä tuo lisäarvoa vähittäissijoittajille. Samoin rahoitusneuvojien ja varainhoitajien poistaminen soveltamisalasta sekä kestävän sijoituksen ja ei merkittävää haittaa -määritelmien poistot ovat omiaan virtaviivaistamaan SFDR:ää sekä parantamaan sen käytettävyyttä. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei vähittäisasiakkaiden tapauksessa sääntelyteitse poisteta mahdollisuuksia tarjota kestävää salkunhoitoa. FA huomauttaa, että toistaiseksi on myös epäselvää, onko kaikki salkunhoito rajattu uuden SFDR:n ulkopuolelle, vai ainoastaan räätälöidyt salkut.

Yrityksille tulisi lisäksi sallia mahdollisuus luopua tulevaisuudessa kumottavien velvoitteiden soveltamisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. EU:n yksinkertaistamisagendan mukaisesti näiden vaatimusten varhainen soveltamatta jättäminen todennäköisellä siirtymäkaudella (2026–2027) vähentäisi finanssialan yhtiöiden hallinnollista taakkaa merkittävästi. Valvojien tulisi antaa ”no action letter” -kirjeitä tämän toteuttamiseksi. Tämä olisi linjassa EU-komission yksinkertaistamisagendan, unionin kilpailukyvyn parantamisen sekä yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen tavoitteiden kanssa.

2       Säädösten yhteensopivuudesta, voimaantulosta ja siirtymäajoista

FA yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että komissiolle delegoidun toimivallan tulee olla riittävän tarkkarajaista, oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Lisäksi olisi mielekästä, että 1-tason sääntelyyn saadaan sisällytettyä suurin osa sitovasta sääntelystä, ja 2-tasolle sijoittuisi vain teknisempi sääntely. FA painottaa, että on ensisijaisen tärkeää varata riittävä siirtymäaika erityisesti olemassa oleville artiklojen 8 ja 9 mukaisille rahastoille, sillä rahastojen sääntömuutokset raskaina prosesseina vaativat aikaa ja resursseja rahoitusmarkkinatoimijoilta.

Uudessa SFDR:ssä ja muissa säädöksissä esiintyvät määritelmät ja velvoitteet (esim. MiFID, IDD ja PRIIPS) tulisi saattaa voimaan yhtä aikaa. FA korostaa, että MiFID:in kestävyysmieltymysten arvioinnin tulisi olla linjassa ja heti sovellettavissa uuden SFDR-sääntelyn kanssa. Näin olisi mahdollista hallita käytännön toteuttamiseen liittyviä ongelmia erityisesti loppusijoittajien kannalta.  Myös poissulkua koskevien säännösten ja ohjeiden tulisi olla yhdenmukaisia, sillä tällä hetkellä komission ehdotuksen ja mm. ESMA:n rahastojen nimiohjeen sekä CTB-indeksien välillä on ristiriita artiklan 12(1) poissulkujen osalta. Ehdotettujen artiklojen 7 ja 9 osalta on myös epäselvää, koskeeko EU:n Pariisin sopimuksen mukainen vertailuarvo -poissulku suoria sijoituksia vai myös epäsuoria, kuten ETF:iä.

3       Rahoitusmarkkinatoimijoiden pääsy kestävyystietoihin Omnibus I -paketin jälkeisessä ajassa

FA yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että jotkin viimeaikaiset kestävyysraportointiin liittyvien yksinkertaistamishankkeiden lainsäädäntömuutokset ovat vähentäneet rahoitusmarkkinatoimijoiden pääsyä kestävyystietoihin. On selvää, että ESG-datan saatavuudesta tulee haaste uuden SFDR:n myötä, varsinkin ehdotetun uuden artikla 8 mukaisille tuotteille.

Joulukuussa 2025 käytännössä katsoen hyväksytyllä Omnibus I -muutosdirektiivipaketilla rajoitetaan tosiasiallisesti mm. luottolaitosten ja muiden finanssialan yritysten mahdollisuutta saada kestävyystietoja pk-yrityksiltä. Tämä heikentää vastaavasti finanssialan yhtiöiden mahdollisuuksia tukea vihreää siirtymää esimerkiksi vihreiden rahoitustuotteiden avulla.

Koska kyseessä on valtioneuvoston kanta, edellä mainittu tulisi ilmaista selkeämmin – esimerkiksi toteamalla, että sääntelykehyksen tulee mahdollistaa se, että rahoitusmarkkinatoimijat kykenevät täyttämään uuden SFDR-asetuksen velvoitteet myös Omnibus I -paketin sisältämien ESG-tietojen saatavuutta heikentävien muutosten astuttua voimaan.

4       Valvontaan liittyen: Finanssivalvonnan seuraamusmaksuvaltuus ja mahdollisuus ”no-action letter” -kirjeeseen

Uusi SFDR-ehdotus sisältää olemassa olevan SFDR-asetuksen (14 artikla) kanssa samansisältöisen seuraamusartiklan, joka on jo implementoitu seuraamusmaksuvaltuutena Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ään. FA ei näe syytä korostaa tätä erikseen valtioneuvoston kannassa.

Uuden SFDR-asetuksen muutosehdotukset siirtyvät seuraavaksi EU-neuvotteluihin, jotka tulevat venymään todennäköisesti vuoteen 2027. Tämä muodostaa useamman vuoden väliajan nykyisen voimassa olevan sääntelyn sekä tulevien muutosten välille. FA pitää tärkeänä, että valvojaodotukset niin kotimaassa kuin EU:ssakin ovat realistiset tulevina vuosina sääntelyn muutosten aikana. Uutta sääntelyä, kuten esimerkiksi yhteisötason PAI-raportoinnin lopettamista, tulisi olla mahdollista soveltaa mahdollisimman etunojassa, perustuen esimerkiksi valvojan antamaan ”no action letter” -kirjeeseen.

5       Muita erityiskysymyksiä, mm. monivalintatuotteet (MOPs) ja joukkovelkakirjat

Monivalintatuotteiden (MOPs) osalta FA toteaa, että uuden SFDR-ehdotuksen tulisi mahdollistaa niiden luokittelu sijoitusvaihtoehtokohtaisesti – eli ei koko tuotteen tasolla – sijoituskorin vaihtuvuuden vuoksi.

Valtionlainojen käsittely uudessa SFDR-ehdotuksessa jää myös epäselväksi, mikä tekee perinteisten vakuutustuotteiden luokittelusta kestäviksi haastavaa. Esityksen puitteissa on epäselvää, voisivatko esim. ICMA:n mallikehyksen mukaiset vihreät joukkovelkakirjalainat olla SFDR:n mukaisia, vai ulottuvatko kriteerit vain EU:n vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin. Mahdollinen pelkkiä EUGB-joukkolainoja koskeva kehys rajoittaisi hajautusta ja voisi olla epärealistinen, sillä tällaisia joukkolainoja on markkinoilla vain vähän, eivätkä EU:n ulkopuolisia liikkeeseenlaskijoita sido EU:n taksonomia-asetus ja raportointivaatimukset.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs