- Makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
- Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on syytä pitää edelleen 0 prosentissa.
- Samoin asuntolainojen enimmäisluototussuhde on perusteltua pitää lakisääteisellä perustasollaan sekä ensiasunnon ostajien että muiden asunnonostajien osalta.
Johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen
Finanssivalvonta
FINANSSIALAN NÄKEMYS MAKROVAKAUSTILANTEESTA
Suomen talouden kehitys jatkunut heikkona
Keskeisten talousalueiden väliset kauppapoliittiset jännitteet lieventyivät jonkin verran kesän aikana, mikä on vähentänyt epävarmuutta ja tukenut rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Talouskasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen vaisut mm. euroalueella, jossa kasvuvauhdin arvioidaan jäävän tänä vuonna viime vuoden tasolle, noin yhteen prosenttiin. Ennusteiden mukaan kasvu elpyy hieman ensi vuoden mittaan, mutta ennustettua heikomman kehityksen riski on yhä merkittävä.
Suomessa talouden heikko kehitys on jatkunut. Kotitaloudet ovat yhä varovaisia kulutuksessaan, ja asuntorakentaminen on pysynyt selvästi aiempia vuosia vähäisempänä. Talouskasvun ennakoidaan elpyvän hieman loppuvuoden mittaan, kun korkojen laskun, palkkojen nousun ja vientikysynnän elpymisen vaikutukset alkavat näkyä. Kovin nopeaa kasvua ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Talouskehityksen ongelmat ovat heijastuneet myös työmarkkinoille, joilla työttömyysasteen trendi on noussut jo yli 9,5 prosenttiin.
Talouden sitkeästä taantumasta huolimatta Suomen asuntomarkkinoilla on nähty merkkejä piristymisestä, kun asuntokauppojen määrä on kääntynyt nousuun. Kaupankäynnin vilkastuminen on heijastunut myös asuntolainojen kysyntään. Tarjontaa on kuitenkin yhä runsaasti sekä uusissa että vanhoissa asunnoissa, mikä pitää hintojen nousua kurissa. Monin paikoin hintojen lasku on jopa jatkunut viime kuukausina.
Suomen pankkisektori on kestänyt hyvin talouden taantuman. Sen vakavaraisuus on vahva ja kannattavuus erittäin hyvä. Ongelmaluotot ja luottotappiot ovat pysyneet alhaisella tasolla, Euroopan matalimpien joukossa. Suomalaispankkien hyvä kriisinkestävyys kävi ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen, EKP:n ja Finanssivalvonnan elokuussa 2025 julkistamista stressitestituloksista, jotka perustuivat hyvin heikon talouskehityksen skenaarioon. Tulosten mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen. Myös Suomen Pankin viime vuoden toukokuussa julkaiseman analyysin mukaan Suomen pankkisektorin riskipuskurit kestäisivät taantuman syvenemisen ja pitkittymisen.
Makrovakauspolitiikan tuettava kasvua
Suomen makrovakauspolitiikan viritys on ollut viime vuosina luonteeltaan kiristävää. Finanssivalvonnan päätöksillä on nostettu pankkien lisäpääomavaatimuksia, ja asuntoluotonhakijoille on asetettu enimmäisvelanhoitorasitetta koskeva suositus. Lisäksi eräitä muissa Pohjoismaissa käyttöön otettuja lisäpääomavaatimuksia ja muita makrovakauspolitiikan välineitä on päätetty soveltaa myös suomalaispankkien näissä maissa oleviin vastuisiin. Ainoa makrovakauspolitiikkaa keventänyt toimenpide on ollut muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhteen (”lainakaton”) nostaminen lakisääteiselle perustasolleen vuoden 2023 joulukuussa.
FA:n mielestä talouden ja asuntomarkkinoiden tilanne, talouspolitiikan kokonaisuus sekä pankkisektorin vahva vakavaraisuus on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Suomen talouden tilanne on pysynyt heikkona samalla, kun julkisen talouden säästöjä jatketaan. Näissä oloissa makrovakaus-politiikan tulisi osaltaan tukea talouden elpymistä. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus on siten syytä pitää edelleen 0 prosentissa. Samoin asuntolainojen enimmäisluototussuhde on perusteltua pitää lakisääteisellä perustasollaan sekä ensiasunnon ostajien että muiden asunnonostajien osalta.
Kunnioittavasti
FINANSSIALA ry
Arno Ahosniemi
toimitusjohtaja
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
