Lausunto

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien velan ja oman pääoman perusteella yritysverotuksessa tehtävää vähennystä ja koron vähennyskelpoisuuden rajoittamista

  • FA ei kannata ehdotuksen mukaista uutta korkovähennysrajoitusta. Ehdotettu uusi rajoitus on suhteeton iskiessään kaikenkokoisiin yrityksiin, joilla on vähänkään korkomenoja.
  • Rajoitus on huonosti ajoitettu, ja se tulee heikentämään eurooppalaisten yritysten rahoituksen saantia ja toimintaedellytyksiä.
  • Uusi rajoitus ei ole lainkaan tarpeen erityisesti ottaen huomioon jo olemassa olevat korkojen vähennysrajoitteet.
  • Ehdotuksen mukainen uusi oman pääoman ehtoinen vähennys on lähtökohtaisesti kannatettava. Sen käyttö tullee kuitenkin jäämään vähäiseksi.


U 58/2022 vp

Ehdotettua uutta korkovähennysrajoitusta ei tule ottaa käyttöön

Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston kirjelmästä, joka koskee direktiiviehdotusta uudenlaisesta oman pääoman ehtoisesta verovähennyksestä sekä korkojen vähennysoikeuden rajoittamista. Ehdotuksen tarkoituksena on saattaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelu lähemmäs vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Tämä toteutettaisiin luomalla uusi laskennallinen vähennys uudelle oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle ja samanaikaisesti korkojen vähennysoikeutta kiristettäisiin huomattavasti.

FA:n lausunnon keskeiset huomiot ovat seuraavat:

  • FA ei kannata ehdotuksen mukaista uutta korkovähennysrajoitusta. Ehdotettu uusi rajoitus on suhteeton iskiessään kaikenkokoisiin yrityksiin, joilla on vähänkään korkomenoja. Ehdotus lähtee liikkeelle väärästä olettamasta, että oman pääoman ehtoinen rahoitus ja velkarahoitus olisivat toisilleen aina vaihtoehtoisia rahoitusväyliä.
  • Rajoitus on huonosti ajoitettu, ja se tulee heikentämään eurooppalaisten yritysten rahoituksen saantia ja toimintaedellytyksiä. Rajoitus on myös paljon pidemmälle menevä kuin suunniteltu uusi vähennys oman pääoman osalta: ehdotettu uusi rajoitus kohdistuu myös vanhoihin lainoihin, mutta ehdotettu uusi vähennys kohdistuisi vain uusiin sijoituksiin. 
  • Uusi rajoitus ei ole lainkaan tarpeen erityisesti ottaen huomioon jo olemassa olevat korkojen vähennysrajoitteet. Nykyisin voimassa olevat korkovähennysrajoitukset on otettu käyttöön poikkeuksellisen matalien korkojen aikakautena ja näiden rajoitteiden merkitys tulee kasvamaan huomattavasti korkotason noustessa. Uusia rajoituksia ei siis tarvita olemassa olevien rajoitusten päälle.
  • Ehdotuksen mukainen uusi oman pääoman ehtoinen vähennys on lähtökohtaisesti kannatettava. Huomattakoon, että vähennyksen laskeminen matalalla prosenttiosuudella, vähennykseen liittyvät rajoitukset ja monimutkaisuus vähennyksen laskennassa tulevat luultavasti tarkoittamaan, että vähennyksen soveltaminen jää kuitenkin pieneksi.  

1       Erityisesti uudesta korkovähennysrajoituksesta

Uusi korkovähennysrajoitus on ylilyönti, joka heikentää yritysten rahoituksen saantiedellytyksiä EU-alueella. Ehdotettua uutta rajoitusta ei tule toteuttaa.

Ehdotus lähtee liikkeelle virheellisestä ajatuksesta, että oman pääoman ehtoinen rahoitus olisi aina vaihtoehto velkarahoituksella. Näin ei ole:

  • Korkojen vähennyskelpoisuus on vain yksi osa-alue, jota yritys joutuu harkitsemaan rahoitusratkaisuja valitessaan. Esimerkiksi omistuksen jakautuminen mahdollisille uusille omistajille on merkittävä kysymys, joka vaikuttaa valintaan sen osalta, kuinka yrityksen toimintaa rahoitetaan.  
  • Sijoittajien tai lainanantajien näkökulmasta ei yhdentekevää kumpaa rahoitusmuotoa käytetään. Kaikille yrityksille oman pääoman ehtoinen rahoitus ei ole vaihtoehto ja velkarahoitusta tullaan edelleenkin tarvitsemaan.
  • Yritykset tarvitsevat siis jatkossakin kumpaakin rahoitusmuotoa investointien rahoittamiseen. Heikentämällä korkojen vähennysoikeutta esityksen mittakaavassa, heikennetään tosiasiallisesti yritysten rahoituksen saantiedellytyksiä.

Asiassa on huomionarvoista, että EU:ssa on jo käytössä korkovähennysrajoituksia, jotka rajoittavat tehokkaasti korkojärjestelyillä tavoiteltavia veroetuja. Nämä rajoitukset tekevät jo liiasta velanotosta yrityksille vähemmän houkuttelevaa, eikä näin ollen uusille rajoituksille ole tarvetta. Ehdotuksen mukaiset uudet korkovähennysrajoitukset tulisivat sovellettaviksi päällekkäin olemassa olevien rajoitusten kanssa ja tekisivät elinkeinoverojärjestelmästä huomattavan paljon sekavamman. Nykyisin voimassa olevat korkovähennysrajoitukset on otettu käyttöön poikkeuksellisen matalien korkojen aikakautena ja näiden rajoitteiden merkitys tulee kasvamaan huomattavasti korkotason noustessa.

FA huomauttaa, että ehdotetut korkovähennysrajoitukset soveltuvat kaikkiin yritysten ottamiin velkoihin riippumatta velkojen suuruudesta tai ottoajankohdasta. Rajoitukset soveltuvat siis esimerkiksi vanhoihin velkoihin ja menevät näin huomattavan paljon pidemmälle kuin ehdotettu uusi oman pääoman ehtoinen vähennys, joka soveltuu ainoastaan uusiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Ehdotus ei ole yhteismitallinen näiltä osin ja tosiasiallinen tarkoitus vaikuttaa olevan korkovähennysrajoitusten huomattava tiukentaminen.  

Oman huomionsa ansaitsee se, että ehdotuksen korkovähennysrajoitus vaikuttaisi kaikenkokoisiin yrityksiin, kuten pk-yrityksiin riippumatta siitä kuinka paljon näillä tahoilla on velkaa. FA:n käsityksen mukaan esitys iskisi Suomessa myös taloyhtiöihin. Ehdotus ei tältäkään osin ole tarkoituksenmukainen ja näitä vaikutuksia tulisi arvioida etenkin Suomen osalta huomattavasti enemmän vielä.

2       Muita huomioita

FA esittää asiassa vielä seuraavia huomioita:

  • FA pitää oikeana valtioneuvoston huomioita siitä, että toimien tulee kohdistua tarkoituksenmukaisesti, eikä sääntelyn tule aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitusta verovelvollisille tai Verohallinnolle. Myös EU-oikeudelliset suhteellisuusperiaate sekä toissijaisuusperiaate on huomioitava valmistelussa.
  • Valtioneuvosto esittää kantanaan, että jatkovalmistelussa tulisi käsitellä ehdotetun sääntelyn suhdetta minimiverodirektiiviin ja arvioida, onko direktiiviehdotuksen kaltaista muutosta tarpeen saattaa voimaan lähes samaan aikaan minimiverodirektiivin kaltaisen merkittävän kansainvälistä verotusta koskevan muutoksen kanssa. FA pitää tärkeänä, että valmistelussa huomioidaan ehdotetun sääntelyn yhteisvaikutukset ja erityisesti tarkoituksenmukaisuus suhteessa nimenomaisesti minimiverodirektiiviin sekä myös muuhun EU-sääntelyyn.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs