-
Pankkien vakavaraisuutta koskevasta Basel III -uudistuksesta on syntynyt sopu Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin trilogineuvotteluissa 27.6.
-
Sopu koskee mm. niin kutsutun kokonaisriskipainolattian laskentaa.
-
Suomen kannalta sopu ei tuo enää lainsäädäntöprosessiin juurikaan uutta. Suomen erityispiirteitä koskevat toimialan näkökohdat on jo otettu – tai jätetty ottamatta – huomioon aiempia trilogikantoja muodostettaessa.
-
Finanssialan mielestä Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa aktiivisemmin ja ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön.
Basel III:a koskevissa trilogineuvotteluissa saatiin sopu avoinna olleista keskeisistä kysymyksistä 27.6. Niihin kuului mm. niin kutsutun kokonaisriskipainolattian soveltamisen taso. Finanssiala ry:n (FA) tietojen mukaan laskenta tapahtuisi yksittäisen yrityksen tasolla paitsi, jos jäsenvaltio päättäisi soveltamisesta konsolidoidulla tasolla. Lisäksi sovun mukaan esimerkiksi pankkien hallitusten jäsenten kelpoisuutta arvioitaisiin ennen toimikauden alkua siten, että valvoja voisi puuttua valintaan, jos sillä on vakavia huolia henkilön kelpoisuudesta tehtäväänsä.
Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa. Kansallisia erityispiirteitä ei monessa kohtaa otettu huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia.
”Erityisesti EKP ja EU:n pankkiviranomainen EBA lobbasivat neuvottelujen kuluessa voimakkaasti lainsäätäjiä, mikä on melko uusi piirre. Ne vaativat keskuspankkien ja valvojien kansainvälisesti sopiman ylätasoisen sopimuksen kirjaimellista noudattamista, mikä ajoittain loi mielikuvaa, että lainsäätäjällä ei olisi päätäntävaltaa säätämänsä lain sisällöstä”, toteaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.
Salmen mukaan asiasta teki erikoisen se, että Baselin säädöksistä poikettiin heti alkumetreillä merkittävästi kokonaisriskipainolattiasta johdetun pääomavaateen laskennan suhteen. Uudistukseen tuotiin lisäksi mukaan pankkien riskilaskentaan kuulumattomia elementtejä, mutta näitä EU-viranomaiset eivät vastustaneet. Nämä valinnat olivat kuitenkin omiaan lisäämään neuvoteltavana olevan kokonaisuuden laajuutta ja monimutkaisuutta.
”Lopputuloksena on lainsäädäntökehikko, joka on monimutkainen ja istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi vähäriskisten asuntolainojen kohtelu vakavaraisuuslaskennassa ei heijastele todellista riskiä. Parempi lopputulos olisi voitu saavuttaa harkitummalla sääntelyllä.”
Salmi painottaa, että Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa aktiivisemmin ja ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön, jotta finanssialan, muun elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan tarpeet tulisivat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi.
Basel III:a koskevat neuvottelut jatkuvat nyt teknisissä trilogeissa heinäkuun alussa alkavalla Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Ratkaistavana on vielä useita teknislaatuisia kysymyksiä ennen kuin säännökset voidaan lopullisesti hyväksyä ja julkaista EU:n virallisessa lehdessä. Julkaisemista tavoitellaan ennen vuodenvaihdetta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
