- Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa pohditaan myös eläkejärjestelmän kehittämistä.
- Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela arvioi, että mahdollinen tuleva eläkeuudistus koskee erityisesti yksityistä sektoria.
- Uudistuksen keskiössä ovat sijoitustuotot, joita tarvitaan lisää. Keskeinen kysymys on, miten tämä tapahtuu.
”Eläkeuudistus on tulossa ennemmin tai myöhemmin, halusimme tai emme. Finanssiala toivoo, että uudistus tehdään harkiten, kohtuullisilla etuustasoilla ja taloudellisesti kestävästi”, kiteyttää Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.
Työeläkkeiden uudistus on hallitusneuvotteluissa mainittu yhden pöydän agendaksi. Uudistus on siis todennäköisesti tulossa seuraavalla vaalikaudella. Kuusela arvioi, että uudistus keskittyy erityisesti yksityiseen sektoriin.
Edellinen eläkeuudistus toteutettiin vuonna 2017. Sen tavoitteista valtaosa on toteutunut: työllisten määrä on noussut, palkkasumma on kasvanut, eläkkeellesiirtymisikä noussut ja sijoitustuotot kehittyneet. Syntyvyydessä ei ole kuitenkaan päästy oletetulle tasolle.
Kuusela toteaa, että valtiovarainministeriön maaliskuussa julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa on useita eläkejärjestelmää koskevia ehdotuksia. Tällaisia ovat muun muassa työkyvyttömyyseläkkeen ehtojen kiristäminen, osittainen varhaisesta vanhuuseläkkeestä luopuminen sekä perhe-eläkkeiden huomattava kiristäminen.
”Todennäköisesti uudistus keskittyy yksityisen sektorin työeläkkeisiin. Julkinen sektori seurannee muutoksia, ja kansaneläkkeisiin tulee korkeintaan pieniä uudistuksia. Myös yrittäjien eläkevakuutusta (YEL) uudistetaan, mutta on vielä aivan auki, miten ja millä aikataululla. On tärkeää pitää huolta myös yrittäjien kohtuullisesta eläke- ja sosiaaliturvasta. Yrittäjien on osallistuttava eläketurvansa rahoitukseen riittävässä määrin”, Kuusela sanoo.
Sijoitustuottoja halutaan lisää, mutta kuka kantaa riskit?
Kuusela arvioi, että tulevan uudistuksen keskiössä ovat sijoitustuotot. Eläkesijoitusten reaalituotto oli 3,6 prosenttia vuosina 2017–2022. Näin siitä huolimatta, että viime vuoden tulos oli ennätyshuono: tappiota tuli reaalisesti yli 11 prosenttia.
”Eläkejärjestelmän sijoitustuottojen kasvattaminen ei ole ihan yksinkertaista. Käytännössä tuottoja kasvatetaan ottamalla enemmän riskiä, mutta sitten on arvioitava, kuka riskit kantaa. On mietittävä hyvissä ajoin etukäteen, mitä tehdään, jos sijoitustuottoja ei tule toivotulla tavalla”, Kuusela korostaa.
Finanssiala ry julkaisi vuoden alussa selvityksen työeläkejärjestelmään kohdistuvista riskeistä sekä niiden vaikutuksista eläkkeisiin ja eläkemaksuihin. Yhdeksi merkittävimmistä riskeistä nousi selvityksessä sijoitusriski, jonka realisoituessa tavoiteltua tuottoa ei saavuteta ja sijoitus voi tuottaa jopa tappiota. Suurempien tuottojen tavoittelu edellyttää suurempaa riskinottoa.
”Sijoitusriski on mielenkiintoinen tarkasteltava, sillä riskin minimointi lyhyellä aikavälillä saattaa alentaa tuottoja merkittävästi pitkällä aikavälillä. Toisaalta lyhyenkin aikavälin notkahduksella voi olla suuri vaikutus näkymiin työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä”, Kuusela muistuttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Jokainen kerryttää itselleen työeläkettä, ja kansaneläkkeen rooli on vain täydentää tätä
Väestönkasvun käännös eksponentiaaliseen laskuun näkyy myös eläkejärjestelmässä
Työeläkevarat kasvoivat miljardilla eurolla – Tela on huolissaan tuottojen kehityksestä
Eläke ei ole itse maksettu vaan itse ansaittu
