FA:n Ahosniemi: Vientivetoisessa työmarkkinamallissa suurimman osan korotuksista on oltava paikallisesti sovittavia

Työmarkkinoilla on kyettävä jatkossa tekemään nykyistä helpommin työmarkkinaratkaisuja, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman, toimialojen omista tarpeista lähtevän palkkajouston. Kuva: Shutterstock

Työmarkkinoilla on kyettävä jatkossa tekemään nykyistä helpommin työmarkkinaratkaisuja, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman, toimialojen omista tarpeista lähtevän palkkajouston. Suomessa muutaman vuoden ajan sovellettu vientivetoinen liittokohtainen työmarkkinamalli on toiminut kohtuullisen hyvin, Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi linjaa.

Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Arno Ahosniemen mukaan ongelmia on kuitenkin syntynyt, kun vientialan sopimukset ovat olleet erittäin yleiskorotuspainotteisia.

”Se on luonut muillekin toimialoille esimerkin, että yrityskohtaisesti sovittavat palkkaerät ovat jääneet liian pieniksi. Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää. Lähtökohtaisesti FA pitää hyvänä, että kansainväliselle kilpailulle altis vientiala linjaa palkankorotuksille suunnan.”

Finanssiala ry on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle hallitusohjelman kirjauksesta työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän uudistamisesta. FA kannattaa hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

”Se on erityisen tärkeää kansantalouden kantokyvyn, työllisyyden ja talouskasvun kannalta”, Ahosniemi korostaa.

Hallitusohjelmakirjauksen täytäntöönpano tukee myös neuvottelujärjestelmän toimivuutta kannustaen omaehtoisiin neuvotteluihin. Hallitusohjelmakirjauksen täytäntöönpano vastaa pitkälti Ruotsin tilannetta, jossa Suomen valtakunnansovittelijan toimistoa vastaava elin tukee normiin perustuen teollisuussopimuksen perusteella syntynyttä yleistä linjaa.

Vientivetoisen mallin on mahdollistettava suurempien palkankorotusten kohdentaminen halutuille ryhmille osana päänavauksessa määriteltyä kokonaiskustannusvaikutusta. Yksityisellä sektorilla tehdyissä sopimuksissa on sovittu yleiskorotuksen lisäksi jonkin verran myös yritys- tai toimipaikkakohtaisista eristä. Näitä eriä on voitu käyttää palkkauksessa havaittujen epäkohtien poistamiseen, mutta niiden käyttö on ollut liian vähäistä.

Ahosniemi muistuttaa, että rahoitus- ja vakuutusalalla on vahva ja pitkä perinne vuorovaikutteisesta sopimisen kulttuurista. Tämän takia FA kannatti työministeri Arto Satosen aloitetta, että työmarkkinamallista olisi neuvoteltu työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa.

”On harmillista, että neuvottelut kariutuivat joulukuun puolessa välissä. Orpon hallituksen on tärkeä valmistella tarvittavat lakimuutokset työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän uudistamisesta hyvän lainsäädäntövalmistelun periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon myös lausuntokierroksella esille nousseita näkökulmia”, Arno Ahosniemi toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan