- Finanssiyhtiöt ovat ryhtyneet toimiin luontokadon torjumiseksi.
- Suurin ongelma on mittaamisen vaikeus ja erilaisten indikaattorien moninaisuus.
- Vihreä siirtymä luo liiketoimintamahdollisuuksia myös finanssialalle.
- Alan viesti hallitusohjelmaneuvottelijoille on, että ympäristötoimissa ei pidä jarrutella.
Paneelissa keskustelivat vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskela Varmasta ja konsernin kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte Danske Bankista. Keskustelun moderoi yhteiskuntasuhdepäällikkö Pirita Ruokonen Finanssiala ry:stä. Paneeli pidettiin Finanssiala ry:n toimittajaseminaarissa 5. toukokuuta 2023.
Suurin ongelma luontokadon torjunnassa on mittaamisen vaikeus. Kun rahoitusala pohtii ilmastonmuutoksen torjuntaa, käytössä on helposti mitattavia absoluuttisia suureita, kuten absoluuttiset päästöt tai sijoituskohteen hiili-intensiteetti.
”Lopputulos on sama riippumatta siitä, tapahtuvatko hiilidioksidipäästöt Suomessa vai Intiassa. Sen sijaan suomalaista luontoa ei voi verrata sademetsään. Esimerkiksi pohjoismaisilla metsäyhtiöillä on käytössään 40 eri indikaattoria: samaa asiaa saatetaan mitata suomalaisessa metsässä eri lailla kuin ruotsalaisessa”, muistuttaa Danske Bankin kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte.
Vakiintumattomat mittarit ja puuttuvat standardit eivät tarkoita, että ala seisoisi tumput suorina. Sekä Danske Bankissa että paneelin toisen puhujan, Hanna Kaskelan, edustamassa työeläkevakuutusyhtiö Varmassa on jo tartuttu toimeen.
”Ensi vuodesta alkaen Varman on raportoitava sijoitusportfolionsa vaikutukset ympäristöön. Voimme ihmetellä pitkäänkin vaikutusten tunnistamisen vaikeuksia ja datan puutetta. Askelia tarvitaan nyt, ja jostain on aloitettava. On rehellisesti tunnustettava, että data ei ole täydellistä, mutta siitä huolimatta on jatkettava yhteismitallisten ja yhdessä sovittujen mittarien kehittämistä.”
Slotte muistuttaa, että suurin osa ympäristövaikutuksista johtuu asiakasyrityksistä, mutta rahoittajat mahdollistavat ne. Epäsuorat vaikutukset riskeineen ja riippuvuuksineen jäävät siis finanssiyhtiöille.
”Danske Bankissa arvioimme ilmastomittauksen oppeja hyödyntäen antolainaustoiminnan vaikutukset ja riskit. Lopputuloksena listasimme neljä toimialaa, joilla on suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle: maatalous ja ruoantuotanto, metsäteollisuus, meriliikenne ja osin energiateollisuus. Näille aloille asetetaan oikeat indikaattorit, joilla mitataan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.”
Slotte muistuttaa, että ilmastopuolella Danske on ryhtynyt konkreettisiin toimiin eikä esimerkiksi enää jatkossa rahoita öljy-yhtiöitä, jotka laajentavat toimintaansa. Antolainaus näille yrityksille loppuu tulevien vuosien aikana, kun nykyiset lainat erääntyvät.
Entä mahdollisuudet?
Sekä Dansken Slotte että Varman Kaskela muistuttavat, että ilmastokriisin tai luontokadon torjuntaa ei pidä nähdä pelkkänä uhkana ja riskinä, vaan vihreä siirtymä luo liiketoimintamahdollisuuksia myös finanssialalle. Luontokadon yhteydessä mahdollisuuksien havaitseminen on kuitenkin vaikeampaa kuin ilmastopuolella.
”Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä siirtymä on pääomaintensiivinen, kun esimerkiksi energiajärjestelmää rakennetaan uudelleen. Tämä tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kiinnostaa siksi myös rahoitusalaa. Mutta miten tehdä luontokadon torjunnasta kiinnostavaa rahoitusmarkkinalle?” Slotte pohtii.
Terveiset Säätytalolle: Jalka kauas jarrusta
Keskustelun päätteeksi paneelin vetäjä Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Pirita Ruokonen pyysi puhujilta terveisiä Säätytalolle: onko Suomessa varaa jarruttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan tähtäävissä toimissa. Kumpikin panelisti oli vahvasti sitä mieltä, että ympäristötoimissa ei pidä nyt painaa jarrua.
”Maailma menee vihreämpään suuntaan joka tapauksessa. On turhaa yrittää olla jarruna vaan pitäisi ennemmin miettiä, mitä mahdollisuuksia siirtymä tarjoaa”, Slotte summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Danske Bank teki tiukan päätöksen öljy- ja kaasualasta: ”Ilmasto sekä talous ratkaisivat”
EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus lupaa hyvää, mutta toteutus jättää toivomisen varaa
FA:n Ahosniemi, EK:n Häkämies ja Sitran Jääskeläinen: Monimuotoinen luonto on vahvan talouden perusta
Jääkö ESG-luokituksen villi länsi historiaan? – uusi sääntely helpottaa kestävyystekijöiden arviointia
