Finanssiala toivoo pankkien riskien merkittävää vähentämistä ennen pankkiunionin loppuunsaattamista – katso tallenne pyöreän pöydän webinaarista

Nyt ei ole oikea aika edistää yhteistä talletussuojaa. Kriisinratkaisurahastoa koskevissa päätöksissä riskien jakamisessa on jo edetty liian nopeasti.

Pandemia on pankkiunionin valvovien viranomaisten mukaan kasvattanut pankkien riskejä entisestään ja ne voivat jopa ylittää eurokriisin jälkeiset huipputasot

Kansallisiin talletussuojarahastoihin perustuva järjestelmä on toiminut hyvin. Yhteisen talletussuojajärjestelmän luomisessa ei pidä kiirehtiä, vaan eri maiden pankkien ongelmat on ensin syytä korjata. Jos yhteinen talletussuoja otetaan käyttöön, se on otettava käyttöön lainamuotoisena. Mahdolliset tappiot on hoidettava kansallisesti.

Pankkiunionin loppuunsaattaminen on nyt pöydällä EU:ssa. Esillä on kriisinratkaisu- ja talletussuojasääntelyn uudistaminen.  Komission lausuntokierros on nyt menossa. EU-huippukokous keskustelee suunnitelmasta todennäköisesti kesäkuussa. Komissiolta on odotettavissa lainsäädäntöesityksiä loppuvuodesta.

Pankkiunionin tulevaisuudesta keskusteltiin Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 17.3. Tilaisuudessa kuultiin finanssialan kantojen lisäksi näkemyksiä komission finanssiasioista vastaavan osaston pääjohtajalta John Berriganilta, europarlamentaarikko Eero Heinäluomalta sekä kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeriltä Leena Mörttiseltä.

Tilaisuuden tallenne on uutisen lopussa.

Komission John Berrigan vertaa koronakriisiä 13 vuoden takaiseen finanssikriisiin.

”Tärkeä ero finanssikriisiin on, että tällä kertaa pankit ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa.”

EU-maiden pankit ovat koronakriisin aikana tarjonneet asiakkailleen erilaisia lainanhoidon helpotuksia sekä jatkaneet luotonantoaan kotitalouksille ja yrityksille. Suomalaispankit ovat saaneet korona-aikana henkilö- ja yritysasiakkailtaan lähes 300 000 lyhennysvapaahakemusta, joista valtaosa on hyväksytty.

Se, että pankeilla on ollut mahdollisuus tulla asiakkaitaan vastaan, heijastaa mm. sitä, että edellisen kriisin oppien myötä pankit ovat aiempaa vakaampia, turvallisempia ja luotettavampia. Suomessa pankkien tilanne on ollut koko ajan vahva, mutta eräissä muissa EU-maissa pankit eivät ole yhtä hyvässä kunnossa. Lisäksi monissa maissa yhä jatkuvat lakisääteiset velanhoidon keskeytykset vaikeuttavat ajantasaisen kuvan saamista pankkien tilanteesta.

”Pankkien riskien vähentäminen on edennyt, mutta edelleen tarvittaisiin parempaa läpivalaisua Euroopan pankkien taseisiin. Yhteisessä talletussuojassa ei voi aiemmin ottaa uusia askelia”, sanoo europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

Heinäluoma korostaa, että kannattamattomien pankkien kriisinratkaisu on hoidettava tavalla, joka ei turvaudu veronmaksajien rahoihin tai vaikuta liialti reaalitalouteen. Lisäksi pankkiunioni ja yhteinen talletussuoja eivät ole mahdollisia ilman sijoittajavastuun toteutumista.

Edelleen tarvittaisiin parempaa läpivalaisua Euroopan pankkien taseisiin. Yhteisessä talletussuojassa ei voi aiemmin ottaa uusia askelia.”

EERO HEINÄLUOMA, europarlamentaarikko

Finanssiala on europarlamentaarikon kanssa samoilla linjoilla.

”Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionia syvennetään edelleen. Kukin pankki ja sen kotimaa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan mahdolliset kustannukset”, toteaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Katso tallenne webinaarista

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka