Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 357 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Yhteisöverotilaston 12:n kärjessä oli neljä finanssialan yritystä: OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni sekä LähiTapiola-ryhmä.

”Finanssiyhtiöiden kärkipaikat yhteisöverotilastoissa ovat hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen rahoittaja. Verotuksella on myös rajansa. Finanssitoimiala ei kykene toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, jos alaa rasitetaan lisää uusilla veroilla. Esimerkiksi erillisverot heikentäisivät alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, painottaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Finanssialaan kohdistuvat rahoitustoimintaverot eri muodoissaan kohdistuisivat suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin. Palkkasummapohjainen erityisvero loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää niitä pois Suomesta.

Poliittiset päättäjätkään eivät lämpene finanssialan lisäveroille. 72 prosenttia tuoreeseen Aula Researchin tekemään kyselyyn vastanneista päättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. FA teetti kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.

Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita.

Lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi

Finanssialan verokädenjälki kasvoi 1,2 miljardilla eurolla vuodesta 2020. Finanssialan maksamalla 4,8 miljardin euron kokonaisveropotilla rahoittaisi lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi.

”Finanssialan yhteisöveropotti on yli 12 prosenttia veron koko tuotosta. Finanssitoimiala paitsi rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia ja toimii pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana, se on myös keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa”, Kauppi muistuttaa.

Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2021 maksoi UPM-Kymmene-konserni (234 milj. euroa). Sijalla kaksi oli OP Ryhmä (214 milj. euroa) ja kolmantena K-Ryhmä (180,9 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea sijalla 5 (131,4 milj.), sijalla 9 Sampo-konserni (98,3 milj.) ja sijalla 11 LähiTapiola (81,7 milj.).

Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.

Piilevästä arvonlisäverosta arviolta 450 miljoonan euron lasku alalle

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA laski vuonna 2020, että alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021.

”Piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja erityisesti yritysasiakkaille, sillä ne eivät voi vähentää finanssipalveluista maksamaansa arvonlisäveroa omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hintoja käytäntö laskee. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu”, Kauppi huomauttaa.

Toimialakohtaisia lisämaksuja lähes 400 miljoonaa

Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2021 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 270 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 128 miljoonaa euroa.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan