- Pankkien tietoon on tullut vuoden ensimmäisellä puoliskolla huijauksia 17,5 miljoonan euron edestä.
- Tästä summasta pankit saivat estettyä tai palautettua 6,7 miljoonaa euroa.
- Taloudellisesti merkittävimpiä huijauksia ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset sekä sijoitushuijaukset.
- FA:n johtaja Niko Saxholm puhui aiheesta Digi- ja väestötietoviraston Digiturvaviikon tilaisuudessa 10.10.2022.
Suomalaiset menettivät verkkorikollisille vuoden ensimmäisellä puoliskolla dokumentti- ja rakkaushuijauksissa 3,8 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 3,3 miljoonaa. Yhteensä rikolliset saivat huijaussaalista 10,8 miljoonaa euroa. Pankkien omat toimet huijausten torjumisessa ovat kehittyneet, mutta erityisesti kalastelukampanjoiden torjuntaa vaikeuttaa kausiluontoisuus.
”Kalastelukampanjat alkavat yllättäen ja voimalla. Suurimmat vahingot sattuvat kampanjan alussa, kun pankit ja viranomaiset eivät ole vielä ehtineet aloittaa torjuntaa”, sanoo Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Digiturvaviikon tilaisuudessa puhunut Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.
Digiturvaviikko on maksuton virtuaalinen teemaviikko, joka tarjoaa käytännön keinoja digiturvallisuuden parantamiseen. Siihen sisältyy esimerkiksi joukko digiturva-aiheisia webinaareja.
Saxholm puhui tilaisuudessa myös rakkaushuijauksista, joista syntyi alkuvuodesta yhdessä dokumenttihuijausten kanssa 3,8 miljoonan euron vahingot. Pankin kannalta rakkaushuijauksen torjunta on hankalaa, sillä rahan siirtely tapahtuu asiakaan aloitteesta omilla laitteilla – vapaaehtoisesti.
”Edeltäjäni FA:ssa tapasi sanoa, että rakastunut ihminen on oikeustoimikelvoton. Romanssihuijauksen uhri tekee kaikkensa, jotta raha siirtyy: vaihtaa maksutapaa, vaihtaa pankkia, mitä vain. Uhrin usko huijarin tarinaan on niin vahva, että mikään järkipuhe ei tepsi. Ei pankki voi asiakasta estää siirtämästä omia rahojaan”, Saxholm sanoo.
Mittakaava kuntoon
Usein vaikuttaa siltä, että huijarit vaanivat kaikkialla eikä sitä enää uskalla laskujakaan maksaa. Saxholm toppuuttelee muistuttamalla mittakaavasta:
”Pankkien järjestelmissä tehdään yli 100 miljoonaa maksutapahtumaa kuukaudessa. 99,9975 prosenttia maksuista menee oikein ja juuri niin kuin asiakas on halunnutkin.”
Ne 0,0025 prosenttia maksuista, jotka menevät huijareiden taskuun aiheuttavat kuitenkin taloudellista menetystä, ketutusta, häpeää ja rakkaushuijaustapauksissa usein särkyneen sydämen. Yksi Digiturvaviikon teemoista on huijausten tunnistaminen ja niiltä suojautuminen.
”Hyvä nyrkkisääntö on aina välillä istua hetkeksi käsiensä päälle. Jos verottajalta tulee tekstiviesti, että joudun vankilaan, jos en nyt heti maksa tätä erääntynyttä veroa, kannattaa miettiä, että näinköhän Suomen verottaja oikeasti toimii. Kun saa vähänkin epäilyttävän viestin, kannattaa ensimmäiseksi pysähtyä ja miettiä, kannattaakohan tähän nyt ihan heti reagoida”, Saxholm summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Turha parjaaminen ei suojaa huijauksilta
Huijareilla oli aktiivinen vuosi 2023 – Pankit saivat estettyä digihuijauksia lähes 33 miljoonan euron edestä
Pankkien maksamat korvaukset ovat laastaria avohaavaan
Lähes puolet suomalaisista joutunut nettihuijausten kohteeksi – huijarit vaanivat kaikkia riippumatta iästä, sukupuolesta tai asemasta
