Finanssiala oli vuonna 2020 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kahdeksan kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: kolmantena Nordea, neljäntenä OP Ryhmä ja kahdeksantena Sampo-konserni. Alan maksama yhteisöveropotti oli 563 miljoonaa euroa, mikä on noin 10,3 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 91 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,6 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (563 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (820 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (21 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (960 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (590 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (188 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).
Verojalanjäljellä rahoitettaisiin perusväylänpito kahden ja puolen vuoden ajan
Finanssialan verojalanjälki on kaksi ja puolikertainen esimerkiksi valtion perusväylänpidon vuosittaisiin kustannuksiin, joihin on budjetoitu noin 1,4 miljardia euroa. Finanssiala työllistää noin 42 000 ihmistä Suomessa.
Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Näissä luvuissa näkyy EKP:n pankeille keväällä 2020 asettama osingonmaksukielto. Muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta.
Talous tarvitsee nyt vahvan ja toimivan finanssialan
Suomalainen finanssiala on koko korona-ajan pystynyt tukemaan taloutta uuteen nousuun ja kohti vihreää siirtymää. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut kotitalouksille ja yrityksille lainanmaksuhelpotukset, joille oli kysyntää varsinkin koronan alkuaikoina. Myös uusluotonanto on jatkunut vahvana.
”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla. Esimerkiksi uudet erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja kykyä toimia kasvun moottorina”, korostaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Lauri Luukkonen.
Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat
Eniten yhteisöveroa maksoi vuonna 2020 Bayer Oy (124,0 milj. euroa). Sijalla kaksi oli K-ryhmä (117,7 milj. euroa). Kolmantena oli Nordea (110,3 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat neljännellä sijalla OP Ryhmä (109,0 milj. euroa), kahdeksannella sijalla Sampo-konserni (72,3 milj. euroa) ja sijalla 16 LähiTapiola (38,1 milj. euroa). Danske Bankin maksamat yhteisöverot olivat 25,0 miljoonaa euroa. Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa.
“Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla.”
LAURI LUUKKONEN, johtava veroasiantuntija
Alan asiakasyrityksissä piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon
Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2020 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 270 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala on yksi merkittävimmistä veronmaksajista – yhteisöveron kärkikymmenikössä OP Ryhmä, Nordea ja Sampo-konserni
Finanssialan verotiedot julki 8.11. – Veropäiväwebinaarissa kerrotaan, miksi maailmanlaajuinen minimiverotus uhkaa luoda paljon ja kallista melua tyhjästä
Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin
Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä
