- Eduskunta hyväksyi lobbauksen avoimuusrekisterilain sisällön 21.2.2023.
- Lain tarkoituksena on lisätä lobbauksen avoimuutta yhteydenpidossa ministeriöihin ja eduskuntaan.
- Samalla se parantaa lobbauksen hyväksyttävyyttä osana demokraattista lainvalmistelua ja päätöksentekoa.
Suomi saa vuoden 2024 alussa lobbauksen avoimuusrekisterin ensimmäisenä Pohjoismaana. Eduskunta hyväksyi lobbauksen avoimuusrekisterilain sisällön tiistaina 21.2.2023. Lain toinen käsittely on perjantaina.
”Avoimesti ja laajalla pohjalla valmistellun lain tarkoituksena on lisätä lobbauksen avoimuutta yhteydenpidossa ministeriöihin ja eduskuntaan. Samalla se on omiaan parantamaan lobbauksen hyväksyttävyyttä osana valtion demokraattista lainvalmistelua ja päätöksentekoa. Kyse on myös lobbauksen arkipäiväistämisestä”, korostaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Tuomo Yli-Huttula, joka Edunvalvontafoorumin puheenjohtajana on ollut lakia valmistelleen oikeusministeriön asiantuntijaryhmän jäsen.
Suomalaista lobbarikenttää monipuolisesti edustava Edunvalvontafoorumi on tiiviisti osallistunut lain valmisteluun. ”Alusta pitäen olemme painottaneet sitä, että lain on turvattava eri intressitahojen sujuva vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Sääntely ei saa myöskään rajoittaa kansanedustajien mahdollisuuksia ja halukkuutta tavata yhteiskunnan toimijoita laajalti.”
Valmistelun aikana on paljon kiinnitetty huomiota lobbareille tulevaan hallinnolliseen taakkaan, joka lopullisessa esityksessä on karsittu kohtuulliseksi. Soveltamisalan rajaaminen eduskuntaan ja ministeriöihin keventää hallinnollista taakkaa, kun virastoihin tai muihin valtionhallinnon toimijoihin kohdistuvaa yhteydenpitoa ei tarvitse ilmoittaa. Sääntelyn ulkopuolelle jää ruohonjuuritason kansalaistoiminta ja suurin osan pienistä yhdistyksistä, joiden lobbaustoiminta on satunnaista ja pienimuotoista.
Kaksi kertaa vuodessa verkossa tehtävän toimintailmoituksen on lakiesityksen mukaan oltava toteutukseltaan mahdollisimman kevyt ja käyttäjäystävällinen.
Lobbauksen avoimuuden lisäämisellä turvataan kuulemisen laaja-alaisuus. Taitava poliitikko kuuntelee erilaisia näkemyksiä, puntaroi niitä tahollaan ja tekee perustellun päätöksensä. Päättäjä, joka kuuntelee vain oman viiteryhmänsä näkemyksiä, ei näe kokonaisuutta eikä pysty edistämään asioita demokraattisessa prosessissa.
Finanssiala ry on jo vuodesta 2020 alkaen avannut omaa vuosittaista vaikuttamistyötään julkistamalla verkkosivuillaan, keitä poliittisia päättäjiä se on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan.
Eduskunta käsitteli avoimuusrekisterin lakiesitystä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta (LaVM 28/2022 vp – HE 98/2022 vp).
FA:n Avoin lobbari -kolumnisarja avaa muun muassa sitä, miksi Suomi tarvitsee avoimuusrekisterin ja miksi Tuomo Yli-Huttula on lobannut rekisteriä seitsemän vuoden aikana.
avoimuusrekisteri.fi -palvelu avautuu 1.1.2024
- Tavoitteena on lisätä lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
- Soveltamisalana ovat eduskunta ja ministeriöt, koska suurin osa vaikuttamistoiminnasta kohdistuu niihin ottaen huomioon niiden aseman lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa.
- Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
- Rekisteriin ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöitynä henkilön tarkkuudella: kansanedustajat, ministerit, poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä selvityshenkilöt. Kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien henkilöstöstä ilmoitetaan tieto eduskuntaryhmästä yksilöimättä henkilöä. Ministeriöiden muihin virkamiehiin kohdistuvasta yhteydenpidosta ilmoitetaan tieto osastosta ja yksiköstä.
- Toimijat velvoitetaan raportoimaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitus tehdään tammikuun alusta helmikuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana sekä heinäkuun alusta elokuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Kerran vuodessa ilmoitetaan arvio käytetyistä taloudellisista resursseista.
- Rekisterin sisältämät tiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Tietojen saaminen rekisteristä on maksutonta.
- Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka tehtävänä on opastaa ilmoitusvelvollisia ja laatia tarkemmat ohjeet rekisterin käyttöön.
- VTV asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on laatia hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset ja toimia yhteistyöelimenä lakiin liittyville sidosryhmille.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
