
- Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia.
- Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoihin, yhteensä 555 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 279 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoista 133 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 543 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 39 miljoonaa euroa.
milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2025 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2025 |
Osakerahastot | -279 | -1 689 | 73 555 |
Yhdistelmärahastot | -133 | 66 | 36 267 |
Pitkän koron rahastot | -543 | 677 | 38 601 |
Lyhyen koron rahastot | 555 | 1 082 | 19 832 |
Vaihtoehtoiset rahastot | -39 | -62 | 9 900 |
YHTEENSÄ | -439 | 73 | 178 154 |
Huhtikuun alussa globaalit pääosakeindeksit laskivat merkittävästi Yhdysvaltain presidentin uusien tulli-ilmoitusten takia. Tullit olivat ennakoitua suurempia ja laajempia, mikä aiheutti voimakkaita kurssireaktioita osakemarkkinoilla. Pelko maailmantalouden ajautumisesta taantumaan kauppasodan takia hermostutti markkinoita. Myöhemmin presidentti Trumpin päätös lykätä tullien voimaantuloa kauppaneuvottelujen ajaksi käänsi osakeindeksit nopeasti nousuun. Yhdysvalloissa ja Euroopassa pääosakeindeksit palautuivatkin lähes kriisiä edeltäneelle tasolle ja jatkoivat loivaa nousuaan kuun lopussa.
Vakaa sijoitusstrategia suojaa markkinoiden heilahduksilta
Presidentti Trumpin poukkoilevat tullipäätökset ravisuttivat osakemarkkinoita huhtikuussa. Alkukuun päätökset aiheuttivat negatiivisen shokin, mutta myöhemmin esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksissä nähtiin jopa historiallisen suuria nousuja. Danske Invest Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Janne Hirvonen muistuttaa, että pitkällä horisontilla toimivan rahastosijoittajan kannattaa pysyä rauhallisena.
”Kannattaa pitäytyä omassa sijoitusstrategiassaan, vaikka markkinoilla myllertää. Yksi kuukausi on lyhyt aika tarkastella sijoitusten tuottoja yleisesti, mutta on hyvä tiedostaa, että osakemarkkinoiden parhaat ja huonoimmat päivät tapahtuvat yleensä melko lähekkäin.”
Hirvosen mukaan huhtikuu on tästä hyvä esimerkki. Hätiköivä sijoittaja on saattanut myydä sijoituksiaan kurssien pohjalukemissa ja näin jäädä ilman positiivista korjausliikettä.
”Rahastoasiakkaamme näyttävät pysyneen rauhallisina huhtikuun turbulenssista huolimatta. Lunastukset olivat hyvin maltillisia sekä absoluuttisesti että rahastosijoitusten kokonaismäärään suhteutettuna. Myös sijoitusten ajallinen hajauttaminen suojaa lyhyen aikavälin markkinaheilahteluilta.”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Kuten osakemarkkinoilla, myös korkomarkkinoilla nähtiin merkittäviä hintamuutoksia. Kriisin keskellä sijoittajat siirsivät pääomia korkomarkkinoille, varsinkin Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain pitkien joukkovelkakirjalainojen korot ensin laskivat voimakkaasti, mutta myöhemmin ne nousivat jyrkästi. Korkomarkkinat reagoivat myös, kun huoli Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyydestä kasvoi presidentin kommenttien seurauksena. Euroopan keskuspankki laski odotetusti ohjauskorkojaan, ja euriborkorot jatkoivat loivaa laskua.
”Kauppasodan epäselvistä vaikutuksista ja geopoliittisista jännitteistä huolimatta globaalit pääosakeindeksit toipuivat nopeasti huhtikuun alun markkinaromahduksesta. Kriisitunnelmissa sijoittajat siirsivät pääomia turvaan, esimerkiksi lyhyen koron rahastoihin. Euroalueen talouskasvu on edelleen haurasta, mutta matalat korot osaltaan tukevat talouskasvun nopeutumista. Turbulentissa markkinatilanteessa kylmähermoisuus yleensä palkitaan. Yhden kuukauden tapahtumat ovat vain lyhyt jakso pitkäjänteisessä säästämisessä ja sijoittamisessa. Kuukausisijoittaja nukkuu edelleen yönsä hyvin”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin lähinnä globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 222 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 518 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2025 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2025 | Tuotto 12 kk (ka.) |
Suomi | -65 | -168 | 5 746 | 3 % |
Pohjoismaat | -56 | -217 | 9 306 | 2 % |
Eurooppa | -121 | 305 | 6 277 | 4 % |
Pohjois-Amerikka | -276 | -834 | 9 527 | 0 % |
Japani | 27 | 49 | 351 | 5 % |
Tyynenmeren alue | 26 | 1 | 1 051 | 4 % |
Kehittyvät markkinat | -30 | 8 | 4 696 | -1 % |
Maailma | 222 | -754 | 35 431 | 0 % |
Toimialarahastot | -5 | -79 | 1 170 | 3 % |
YHTEENSÄ | -279 | -1 689 | 73 555 |
Pitkän koron rahastoissa sijoituksia tehtiin sekä euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin että globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 30 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin sekä euroalueen luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista että kehittyviltä markkinoilta, yhteensä 568 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,30).
milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2025 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2025 | Tuotto 12 kk (ka.) |
Valtioriski EUR | 4 | 236 | 9 507 | 4,2 % |
Luokitellut yrityslainat EUR | -78 | 423 | 13 555 | 5,8 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR | -413 | -135 | 4 866 | 6,7 % |
Valtioriski maailma | 19 | 15 | 380 | 2,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma | 7 | 81 | 6 574 | 4,1 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma | -5 | 66 | 1 254 | 2,8 % |
Kehittyvät markkinat | -77 | -9 | 2 464 | 3,4 % |
YHTEENSÄ | -543 | 677 | 38 601 |
Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja

Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin

Pääomia lunastettiin osakerahastoista – uusia sijoituksia korkorahastoihin

Epävarmoina aikoina hajauttamisen tärkeys kasvaa – sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa 441 miljoonaa euroa

Sijoitusrahastoihin tammikuussa 772 miljoonaa euroa uutta pääomaa – epävarmoina aikoina kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen
